Histuuriaa

Tornionväylän varrela oon aina ollu suomeapuhuva asustus. Mutta vuona 1809 ko väylästä tuli raja nykysen Ruottin ja Suomen välilä oon paljon vettä valonu silloitten alla, varsinki mitä koskee kieltä.

Vuesta 1874 sait koulut ruottinpuolen Tornionlaaksossa valtion apua tornionlaaksonsuomen koulutuksheen. Kymmeninsen vuotta jälkhiin alko valtio ruottistamisprusessin ja 1920-luvun alussa oli koulu Tornionlaaksossa kokohnaan ruottalainen. Henkilökohtasia kertomuuksia oon opettajista jokka rangastit oppilhaita jos puhuit ommaa äitinkieltä, tornionlaaksonsuomea koulssa.

1930-60 luvula oli uusvallotuksen aika. 1930-luvula oli suomen kielen oppikirjoja korkheimissa luokissa. Pulitiikkerit olit innostunheita pakolisesta suomen kielen opetuksesta koulussa, mutta kansa pani vasthaan. Haaparannan gymnaasialla saatto 60-luvula lukea suomea.

Tärkeä aksel uuesta vallotuksesta tuli 1970-luvula ko vaaithiin ette häätyy tarjota kotikieliopetusta.

Moni Tornionlaaksossa valitti nyt suomen kotikielenä, mutta tuli vaikheuksia ko opetus oli standarttisuomela jota oppilhaat ei tuntenhee ja monet hyppäsit poies opetuksesta.

Vielä yks iso askel Tornionlaakson kulttuurin ja kielen säilyttämisheen ja kehittämisheen tuli ko 1981 perustethiin STR-T. Heti alethiin pithään torionlaakson suomea omana kielenä ja sai oman nimenki; meänkieli.

Vuona 2000, rapea vuosisata ruottistamisprusessin jälkhiin tunnusti valtio tornionlaaksolaiset kansalisiksi minuriteetiksi ja meänkielen julkiseksi kieleksi. Saima erityisen suojan ja avun valtiolta ja meänkielestä tuli tasa-arvonen piirre ruottalaisessa yhtheiskuntaliikheessä, opetus- ja oikheuslaitoksessa, viranomhaisvalvonassa ja kristityssä uskontokunnissa, meetiassa ja kulttuurielämässä.

Tornionlaaksolainen lumipallo vieriää läpi maan ja STR-T pluuaa tiet.