Meän akateemi – Academia Tornedaliensis

Meän akateemi – Academia TornedaliensisMeän akateemi – Academia Tornedaliensis, MA, oon vapaa säätiö, jonka STR-T oon perustannu (v. 1987). Säätiö hoitaa STR-T:n puolesta kieliasioita, mutta oon ittenhäinen orkanisasjuuni, jolla oon laaja toiminta. Sen tarkotus oon alottaa ja viä läpi koulutusprujektia, tokymänttasjuunia ja tutkimus- ja kehitystyötä kielestä, kylttyyristä ja yhtheiskunnasta. Säätiö toimii koko Pohjoskalotilla, ensi siassa Suomen ja Ruottin puolen Toornionlaaksossa, Malmikentilä ja Pohjos-Norjan Finnmarkussa.

Seuraavat institysjuunit oon myötä säätiön styyrelsissä:
– Luulajan teknilinen ynivärsiteetti
– Lapin ynivärsiteetti Rovaniemelä
– Tornionlaakson raati ja Jellivaaran kunta
– Norjan Kvääniinstityytti
– STR-T (Ruottin Tornionlaaksolaisten Riikinyhistys-Tornionlaaksolaiset)

Puhheenjohtaja oon prof. em. Erling Wande, Uppsala (Korpilompolo/Seittenkaari), vara puhheenjohtaja oon Birgitta Rantatalo, Korpilompolo.

MA:n suuriimaat prujektit tänä päivänä oon meänkielen suursanakirja ja revitaliseerinkiprujekti eri dumäänitten sanavarastoista ja paikannimistä, jossa akateemi oon yhtheistyössä Ruottin Lantmäterietin kansa ja Kielten ja kansanmuiston instityytin paikannmimiosaston kansa, koulun ja konsesjuuniporonhoijon kansa.

Ensimäinen sanakirja, Meän kielen sanakirja (v. 1993), oli kolmikielinen. Siinä annethiin ruottinkielisille sanoile meänkielen ja suomen sanoitten merkitykset. Uuesta sanakirjasta tullee kaksikielinen ja kaksosanen, Meänkieli/Ruotti ja Ruotti/Meänkieli. Sen koko tullee olheen reilusti isompi ko tähhään asti tehtyt minuriteettisanakirjat. Se tehhään yhtheistyössä Kielten ja kansanmuiston instityytin ja sen Kieliraatin kansa. Rahottajat ovat Valtion kylttyyriraati, Kieliraati ja viis meänkielen förvaltninkikunnista Norrbottenissa, Jellivaara, Haaparanta, Kieruna, Pajala ja Matarinki. Sanakirjaprujekti oon kansa yhtheistyöprujekti Tromsan yniversiteetin kieliteknolookisen osaston kansa. Niilä oon paljon kokemusta minuriteettisanakirjoitten tekemisestä, mm. saamen eri kielten ja kväänin kielen (kainun kielen).

Sanakirjassa otethaan ylös meänkielen kolme päävarieteetit, Jellivaaran, Kieruna/Jukkasjärven ja Toorninlaakson, missä toimittajilla oon hyvät kontaktit meänkielisten puhujitten kansa. Sanat oon koottu kaikilta Malmikentän ja Toornionlaakson suomenkielisiltä perukoilta ja oon otettu monesta eri kielimateriaalityypistä, melkeen kaikki meänkielen kirjalisuuesta, bandinspeeelninkistä eri arkkiivistä, esim. DAUM:ista (Dialekti-, paikannimi- ja kansanmuiston arkkiivista) Uumajasta, ja Mataringin Lassnanttiarkkiivista, eri julkisista ja privaatista sanalistoista, niinku kansa raatiomateriaalista. Fraseologiita oon paljon, olema tehneet frekvensitutkimuksia siinä tarkotuksessa, ette sanakirjasta ei tulis puuttumhaan tavalisia sanoja, uusiaikhaisten sanoitten käyttö oon tarkistettu mm. Ruottin Skolverketin, LEXIN-sanakirjan avula. Pedagoogisesti plussaarvo oon, ette kaikitten sypstantiivitten (nominaalisten) sanoitten eri muotot merkithään joka sanale numerolla jokka viittaavat tiethyyn kaahvaan. Tulevia sivuprutyktiä oon mm. frekvänsisanakirja, synonyymisanakirja ja datoriseerattu sanaluokkakorpys, jokka kaikki saattava olla avuksi ei vähhiinthään meänkielisen opetusmateriaalin tekemisessä.

Toinen pääprujekti oon Rakenusterminologii, luononnimet ja meänkielen muut sanadumäänit – sukupolvitten välinen yhtheistyö. Se oon revitaliseerinkiprujekti, jonka rahottaja oon Kielen ja kansanmuiston institytti. Tarkotus siinä oon ette testata eri yhteheistyömallia nuortten ja vanheemitten meänkielen puhujitten välilä ko kysseesheen tuleva tietyt sanakirjadumäänit ja entisten paikannimitten tunteminen ja maholisuus taasen ottaa niitä käythöön. Mallin peruskivet ovvat yhtheistyö toishaalta koulun välilä (alussa ensi siassa Korpilompolon Talonkylänkoulu), sen opettajitten ja koululaisten välilä, ja toishaalta lasten vanheemitten, isovanheemitten ja muitten keskiikästen ja vanheemitten meänkielenpuhjitten kansa. Toivomus paikannimistä oon ette prujektin kautta saattas syntyä debatti meänkielisten paikannimitten käytöstä ja niitten näkyvyyestä kylissä. Tässä meilä oon lisäksi yhtheistyö Lantmäterietin, Vägverketin ja Kieli ja kansanmuiston instityytin paikannimispesialistitten kansa Uppsalassa. Prujektin selvä tarkotus oon saa käynthiin yhtheistyötä vanheemitten, keskiikästen ja nuortten välilä, ja siinä oon ythenä työtapana konkreettinen kenttätyö, jossa käytethään uuenaikhaisia työkaluja (GPS, digitaalisia kaarttoja ja digitaalisia äänittäjiä). Toinen epäsuora tarkotus oon ette saa meänkielen näkyväksi erityyppisessä käytössä, niinku katuitten, kujitten ja kyläteitten nimissä, eri kyläositten nimissä, eri rakenusten ja institysjuunitten nimissä, jnp. Revitaliseerinkin lisäksi tässä oon muutaki konkreettista hyötyä. Paikannimiinvänteerinkin ja digitaliseerinkin kautta tullee uusia nimiä kaartoile, mikä oon tärkeä nykysten kaartoitten parantamiselle. Vielä yksi aspekti oon se, ette prujektista tullee kansa lissää sanoja MA:n sanakirjatyön hyötyksi. Prujektityötä, jossa kokkoontuminen eri kylissö kyläseminaahriin oon tärkeä osa, johtavat opettajat Birgitta Rantatalo, Korpilompolo, Märta Nylund, Markusvinsa, ja Erling Wande, Uppsala. Koululaiset saava olla myötä kesätyöntekijoinä. Tärkeä tulos prujektista lähitulevaisuuessa tullee olheen internettipurtaali, jossa aioma käyttäjäystävälisesti näyttää paikannimitten paikka kaartoila, selittää niitten histuuria, merkitys, ja kunka net äänethään.

Kolmas isompi prujekti oon Pajalan kunnan Korpilompolon kunnaosan histuriikki (entisen Kopriolompolon seurakunnan). Tätä työtä johtavat Ruottin Riikinakrkkiivin enntinen arkiivaarie Irma Ridbäck, Uppsalasta (Narkaus) ja kääntäjä ja vapaa-aijantutktija Håkan Bergström, Brysseli (Markusvinsa/Teurajärvi). Toimittajakomiteessa ovat lisäksi Pajalan kunnan minuriteettivirkamies, teol. kand. Anders Alapää, Jeerijärvi, opettaja Sören Skogsdahl, Ohtanahärvi, ja prof. em. Erling Wande, Uppsala (Korpilompolo).

Septämperissä 2017 annethiin ulos verkkosanakirjan ensimäinen osa, meänkieli-ruotti. Vuoen vaihtheen aikhoin ilmestyy toinen osa, ruotti-meänkieli. Seuraava askel oon sitte painetun sanakirjan ulosantaminen. Verkkosanakirjan sie löyät tästä http://gtweb.no/dict/meankieli/