Posted on

Andreas aijaa peppaavaa kursia meänkielelä

Andreas Ali Jonasson halusi oppia suomea mutta vahinkossa se tuli meänkieltä, kieltä mitä hään nyt rakastaa. Valokuva: Yksityinen

Halvaks oppia meänkieltä hauskasti ja keveästi? 31-vuotias Andreas Ali Jonasson oon pannu käynthiin instakrammikontun Meänkielipepp mihinkä hään pannee sanoja ja kuvia joka päivä.

Andreaksen yhteys Toornionlaaksoon oon erilainen. Hään oon asunu Jöötteporissa koko hänen kasuamisaijan, äiti Suomesta (Sodankylästä) ja isä Ruottista. 20 vuen vanhaana hään päätti siirtyä Haaparannale suomea oppimhaan. Andreaksella oli varhain into kiehleen mutta ei saanu sitä koskhaan oppia kotona. Koulussa hältä kielethiin kotikielenopetus koska suomenkieli ei ollu elävä kotona.

– Minun ajatus oli ette Haaparannala mie olin lähelä sukulaisia Suomessa samala ko mie sain oppia suomea mysikkilinjala Ruottinsuomen kansankorkeakoulula.

Kansankorkeakoulula hään oli paljon vanheemitten ihmisten ja henkilökunnan kansa ette oppia kielen hopusti. Puolen vuen päästä Haaparannala hään soitti kotia mammale ette yllättää häntä puhumalla mitä hään usko oli suijuvaa suomea. Mutta mammaa ihmetytti ette poika ei ollu oppinu suomea, mutta meänkieltä!

Sen herräämisen jälkhiin Andreas kutenki tunsi rakhautta kiehleen. Hään anto sen ittää miinikursin kautta meänkielessä Stockholmin ynivärsiteetissä minkä Birger Winsa piti samala aikaa ko hään jatko reisut pohjosseen kohtaahmaan kaveria ja sukulaisia.

– Nykyaikana mie luen kaikki mitä mie löyän meänkielelä, kuuntelen Meänraatiota ja kirjotan meänkielelä. Mie olen kans kääntäny Barnen i Bullerbyn, se alko sillä ette mie tehin sen vain itteni takia.

Nyt se näyttää ette Astrid Lindgrenin laajasti myyty kirja heti tullee ulos minuritettikielelä hänen ansiosta.

Andreas viepii hänen perintheen etheenpäin puhumalla meänkieltä hänen pojan kansa joka oon viis kuukautta vanhaa. Pojan vuoksi hään oon kans tehny helppoja oppimateriaalia. Moni niistä kielireepyksistä hään pannee instakonthuun Meänkielipepp.

Asihaan kuuluu ette Andreas opettaa Ruottia maahanmuuttajille Stockholmissa missä hään kans tekkee ommaa oppimateriaalia arapin/kyrtin/ruottin kielessä.

meankielipepp-1

meankielipepp-2

meankielipepp-3

Meänkielipepp instkrammissa antaa sulle nopeakursin arkipäivänsanoile meänkielelä

Meänkielipepp oon hyvin petakookisesti tehty ja hauska. Mistäs sie hoksaat?

– Mie olen lukenu paljon muita kieliä esimerkiksi arapian ja kyrtian kieltä ja saan paljon tipsiä niistä kielikirjoista. Ja sitten mie yritän kääntää arkipäivän sanoja esimerkiksi arapiasta meänkiehleen.

– Monta kuvaiteaa ja arkista fraasia mie saan ko mie olen ulkona ja marsin. Ko mie tulen kotia mie haen sanakirjoista mikä joku sana oon ja panen sen instakramhiin.

Ajatus Meänkielipepilä oon ette konttu viekottellee komynikasuuhniin kahtaale ette net jokka seuraava sitä komenteeraava ja antava esimerkkiä synonyyhmiin. Sillä mallin kieli kehittyy.

Se antaa toivetta ette saattaa oppia meänkieltä vaikka oon täysi, aivan niinku sie?

– Joo, mie uskon kaikin saattava, se riippuu vain siittä ette tullee into siihen. Mie kuitenki tykkään ette meänkieli oon vaikeampi oppia ko arapian kieli ja kyrtian kieli mutta se haaste vain yllyttää minua.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

 

Posted on

Uusi takaisku Uumajalle joka halvaa nostaa meänkielen asemaa

Kuva: Uumajan kunta/Sara Stenberg

Tuliskohaan Uumajasta ensimäinen kunta Norrbottenin ulkopuolela, joka pääsis meänkielen hallintoaluheeksi? Ei, ei vielä, sanovat kunnanfyllmäktigen politiikkerit varsin, sen jälkhiin ko het oon hylähneet Liberaalitten alotheen siittä.

-Jos meän omat politiikkerit olisit hyväksynheet tämän niin Uumaja olis ollut vuorossa sinä päivänä ko hallitus tekkee myönteisen päätöksen hallintoaluheista, sannoo pettynyt Kerstin Salomonsson, Uumajan Toornionlaaksolaisten puhheenjohtaja.

Fyllmäktigen jäsenet oon hylähneet alotheen viittamalla siiheen yytreetninkhiin, jota hallitus oon tekemässä vähemistölain ja vähemistökielten maholisesta uuistamisesta. Yytreetninkin, jota entinen valtiopäivämies Lennart Rohdin oon tekemässa, ootethaan tulevan valhmiiksi kesälä 2017. Ennen tätä hallitus ei nimitä uusia meänkielen hallintoaluheita.

-Tuo hylkääminen tuntuu ikävältä, sannoo Kerstin. Siinä olis symbooliarvoa jos sanottaishiin ”joo”, ko se näyttäis ette politiikkerit halvavat saa meät myötä kärhöön.

Uumaja oon se kunta Norrbottenin ulkopuolela jossa oon enniiten asukhaita joila oon juuret Toornionlaaksossa ja jokka puhuvat meänkieltä.

-Täälä oon paljon toornionlaaksolaisa opisekelemassa ja net jäävät tänne asuhmaan. Jos saataishiin enämpi rahhaa niin revitalisointi sais enämpi vauhtia.

Tämä ei ole ensimäinen kerta ko Uumajan kunnanjohto hylkää hakemusksen hallintoaluheen asemasta. Vuona 2014 Kerstin Salomonsson jätti kansalaisförslaakin samasta asiasta – mutta se sai kieltävän vastauksen. Siittä huolimatta ette Uumaja jo silloin oli saamen (2010) ja suomen (2012) kielten hallintoalue. Hylkääminen oli kytketty raharesyrshiin. Kunta joka oon kahen vähemistökielen hallintoalue saapii ekstramäärärahhaa valtiolta, mutta jos siiheen tullee kolmas niin syntyy vaara ette näitten kahen muun vähemistöitten määrärahhaa vähenethään, sielä luulthiin. Ja tämä saatto johtaa resyrsikilpaihluun.

Kerstin Salomonsson

Kerstin Salomonsson, Uumajan Tornionlaaksolaisten puhheenjohtaja, oon pettynyt kieltävän päätöksen jälkhiin. Kuva: Privaatti

Vähemmistöt panhaan vastakkain

Mutta Peter Sedlacek, yksi niistä lineraalitten etustajista, jokka oon syksyn alotheen takana, oon sitä mieltä, ette Uumaja tänäpäivänä saapi suurempaa tukea valtiosta ko muut hallintoaluekunnat, Toornionlaaksossa, joita tämä kilpailu ei koske.

”Met emmä saata nähhä miksi met Uumajassa, joila kuitenki oon niin myönteisiä kokemuksia työstä vähemistökielten kansa, emmä jatkossaki saattaisi pysyä linjala asiasta emmäkä joutuisi panheen vähemistöt vastakkain”, kirjottavat Peter Sedlacek, Peder Westerberg, Ulrica Westerlund ja Emma Strömberg.

Uumajasta tulis siinä tapauksessa kaheksas meänkielen hallintoalue Ruotissa Jellivaaran, Kierunan, Pajalan, Mataringin, Haaparannan ja Kaihnuun jälkhiin. Vuona 2014 Luulajan kunta kansa teki päätöksen meänkielen hallintoalueesta, mutta hakemusta ei ole vielä käsitelty siksi että hallitus oon tutkimassa lain maholista uuistamista.

-Nyt me saatama vain kattoa mitä tapahtuu ko tämän vähemistölain tutkimus oon valmis, sannoo Kerstin Salomonsson, joka ei ole menettäny toihveita.

Meänkielensi Erling Wande

peter-sedlacek-foto-liberalerna

Peter Sedlacek, L, oon yksi niistä uumajalaisista politiikkeristä jokka oon jättänheet sisäle alotheen Uumajan kunnan määräämisestä hallintoaluheeksi. Kuva: Liberalerna

Posted on

Pajalan lentomatkustajat lissäytyhneet kovasti

Lentokentän päällikkö Arnfinn Bonå oon ilonen siittä ette aina vain useampi valittee Lennon Pajahlaan. Kuva: Privaatti

Reisaajitten määrä oon lissäytynny kovasti Pajalan lennoila. Luulaja-Pajala välin matkustajamäärät oova tuplautuhneet sitten vuuen 2015.

-Palvelu oon mahottoman tärkeätä tälle seu ´ulle ja sille, ette tääläki mennee asua, sannoo Jonairin lentojohtaja Mattias Eriksson.

Rajan lennot oova siten elpymässä sitten viime vuuen reilun notkahuksen.

Lyhyesti sanottunna: Kaunisvaaran kruuva oli vielä 2014 käynissä ja sillonen lentopuulaaki Avies, jolla lentosopimus oli, pelasi hyvin. Sitten kuiten kruuvahoito loppu ja Avies puulaakilla oli suuria vaikheuksia heän propleemien kanssa ennenko Liikennelaitos (Trafikverket) maaliskuulla äkkiä toppasi sen toiminnat. Lennotten sulkemiset ja myöhästelyt söivätki raskhaasti luottoa puulaakin lenthoin. Tämä oli tilanne ko Jonair otti liikentheen maaliskuulla 2015 – kolmen päivän varotuksella – halthuun. Samana vuonna Pajalan kunta ajo alas heän lentämällä tekemät virkareisut.

– Nämät kolme hoitoa toit myötä lennoile suuret tappiot, kertoo lentokentän päälikkö Arnfinn Bönå.

Markkinat alkahneet elpyä

Nytten oon kulunnu puolitoista vuotta aikaa ko Jonair otti homman halthuun ja markkinat oova alkahneet elpyä.

– Saama olla iloset, ette kehitys oon ollu näinki hyvä nytten ensimäisenä vuonna, mutta met tarvittemma tulevannaki vuonna Liikenelaitokselle yhtä fiinit luvut. Tätä lentokenttää ei mene käyttää ilman valtion tukea.

Jokhainen lentotooli oon tänhään voimakhaasti valtion tukemaa ja tuki eelyttää ette lentolinja oon tärkeä.

Lentopäällikkö Mattias Eriksson:

– Lentolinjan tarkotuksena oon liittää maanosa yhtheen muun Ruottin kanssa. Intressi oon siinä, ette luua yhtheyksiä ja linja oonki osa infrastruktuuria. Juuri niinko häätyy olla pikkuteitäki, vaikka moni niitä ajaskhaan, niin sitä häätyy olla vähemillekki reisaajille lentolinjoja.

Luulaja-Pajala välin lentokone kulkee kahtheen otheesseen päivässä (paitti lauantaisin) ja sillä oon kuusi matkustajapaikkaa kullaki lennolla. Lähtöajat oon passattu Tukholman lennotten jälkhiin molemphiin suunthiin.

Kultavuosi 2014

Liikennelaitoksen sopimus meinaa, ette Jonairin häätyy käsitellä vuosittain 6000 matkustuspaikkaa jaettunna 1000:lle eri nousule.

Kultavuuen 2014 aikanna lensi 4318 reisaajaa Luulajan ja Pajalan väliä. Vuuen päästä ko kruuva oli sulettu ja lentopuulaaki Avies painiskeli heän ongelmitten kans, romahti reisaajien määrä 1025:een. Kuluvanna vuonna ko otethaan syyskuuki lukhuun oon lennoilla ollu reisaajia 1193. Kuukausittain heitä oon ollu vaihtelevasti 54:n (heinäkuu) ja 174:n (syyskuu) välillä, mikä tekkee keskimäärin 5 reisaajaa päivää kohti.

– Tämähän oon pieni määrä, mutta se voipii viisata Liikenelaitokselle, ette lento oon tarpheelinen, painottaa Arnfinn Bönå.

Seuraava Liikenelaitoksen analyysijakso koskee vuosia 2019-2023.

– Mie toivon ette heilä oon ymmärystä sille, mitä täälä ylhäälä oon tapahtunnu ja ottava sen huomiihoon heän analyysissä.

ArnFinn sannoo, ette parempaa puulaakia ko Jonair ei Pajalaan ois voitu saaha ko puulaaki oon koko Ruottin jämttein.

Alaviite: Tiketin hinta Luulajan ja Pajalan välilä oon 349-995 kruunua yhtheen suunthaan.

Meänkielensi Matti Junes

jonair-tog-over-flyglinjen-foto-jonair

Jonair otti vuosi aikaa halthuun lentolinjan Luulajasta Pajahlaan. Lähtöajat oon passattu Tukholman lennotten jälkhiin. Kuva: Jonair

Posted on

”Met luema kirjoja mitä met emmä olis muuten kattonheekhaan.”

Catharina Isaksson Mataringistä johtaa lukusirkkeliä Toornionlaaksolaisten kans Tukholmassa. Valokuva: Marianne Berglund, Haaparannanlehti

Ei kaikila lukusirkkelillä ole pipliutekaarie joka vettää langoista, mutta STR- T:n paikalisosastolla Toornionlaaksolaiset Tukholmassa oon. Catharina Isaksson oon johtaja jolla oon maholisuus noutaa arvokhaita tietoja taattapaasista kirjastoitten toiminasta.

Kirjasirkkeli pääkaupunkissa alethiin kevväilä 2015, ja ensimäiseksi kirjaksi valithiin rumaani Mihinkä tie johtaa Rita Simulta Kuivakankhaalta.

Nyt ryhmä kokkointuu kolme kertaa tärmiinassa Huddingejymnaasian kirjastossa. Täälä Catharina oon ennen ollu töissä täysaikapipliutekaarina.

-Silti ko mulla oon se ammatti mikä mulla oon mie saatan auttaa hakea kirjoja ja siittä oon hyötyä.

Lukusirkkelillä oon tarkotus ette lukea kirjoja toornionlaakson kirjailioilta. Viimi aikoina oon laajenettu ette lukea suomalaisia kirjailioitaki, esimerkiksi Katja Kettu ja Rosa Liksom.

Kolme kirjaa tärmiinassa tuntuu niinku parhaiksi keritä lukea. Hunteerinki oon ette kaikila häätyy olla hyvin aikaa ette lukea kirjat.

-Emmä met halva ette se tuntuu rasittavalta. Joka kerta ko met kohtaama met saama kotityön ette lukea vasitun kirjan seuraavalle kertaa.

lasecirkeln-i-huddinge-foto-privat

Lukusirkkeli Huddingessä. Alimainen rivi: Ulla Swan, Ewa Hermansson ja Gunnar Kreku, Päälimäinen rivi: Ruth Forsström, Ylva Lokander ja Catharina Isaksson. Valokuva: Privaatti

Ehotuksia kaukolainasta

Jokku kirjat saattava olla vaikeat löytää, Catharina tipsaa ette saattaa käyttää kirjastoitten kaukolainasysteemiä missä saattaa lainata kirjoja koko maasta.

-Mie yritän kehottaa ihmisiä ette ei ostaa kaikkia kirjoja.

Cathariinala oon etu siinä ette hään pääsee taattapaashiin missä löytyy tietoja kirjailioista, arvosteluja ja artikkelia mitä kirjastot ostava.

Sirkkelinosanottajat ei ole aivan suunattu uuenaikahisheen kirjalisuutheen kirjotettu 2000-luvula.

– Ei, Matojärviläisen Hilja Byströmin kirja tuli ulos 1940-luvula, se oon painettu uuesti ja oli uusi tuttavuus mulle. Tuntu niin uuenaikhaiselle vaikka se oon vanha.

– Moni meistä oon ilonen ette met sirkkelin kautta luema kirjoja mitä met muuten emmä olis kattonheekhaan.

Kirjat herättävä usseen ison tuntemisfakturin osanottajilla.

-Kokemus kirjasta tullee syvempi meile jokka olema kasuhnee ylös Toornionlaaksossa ja tunnema paikoitten nimiä sielä ylhäälä.

Tässä oon lukusirkkelin kirjat mitä tähän asti oon keskusteltu: Rita Simu: Mihinkä tie johtaa. Katja Kettu: Kätilö. Bengt Pohjanen: Aijan pakko. Rosa Liksom: Vaununosasto numero 6. Hilja Byström; Kylä. Katarina Kieri; Meän arvo. Ann-Gerd Simu; Vain tyär. Annika Korpi: Hevonen häst. Tommi Kinnunen: Missä tiet tuleva yhtheen.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund.

 

Posted on

”Jotaki löysää minussa ko mie marsin”

Monala oon syän Kangosessa mutta assuu Luulajassa. Valokuva: Reino Jillker

– Mulle runoileminen oon kohta niinku henkiä, mie aina kirjotan runoja. Se oon minun malli hunteerata olosta, selittää tuntheitä sanoila, sannoo kirjailia Mona Mörtlund.

Mona oon puetti, tramatiikkeri ja kirjailia. Hään oon kirjottannu kirjoja, filmiä ja teatterinäytelmiä, oon tuottanu Ruottin Raatiolle ja Ruottin Teeveele ja tekkee käänöksiä meänkielele. Hään synty Kangosessa ja hällä oon syän sielä vaikka hään oon siirtyny ympäri ja assuu nyt Luulajassa.

Yks Monan issoimista saavutuksista oon ette hään oon ottanu meänkielen Dramatenhiin Stokholmissa.

– Mie olen ollu sielä kaks kertaa. 2006 Regnblommorna är vackra i år- näyttelyn kansa ja viimi syksynä ko mie luin runoja meänkielelä. Se oli ensi kerran ko puesiitä esitethiin meän kielelä Dramatenilla.

– Dramaten oon kaikkiin meän kansanseeni niin se oon aivan oikeen ette kaikki kielet pitävä olla sielä.

Toornionlaaksolaisten omat ramsat

Mona kirjotti hänen ensimäisen kirjan meänkielelä Monica Johanssonnin kansa yli 30 vuotta aikaa. Kirja missä oon muun muassa ramsoja ja leikkiä mitä hään ja Monica kokosit kulkemalla läpi Toornionlaakson ja puhumalla monen vanhaan ja monen kläpin kansa. Mona oli sillon esikoulunopettaja ja halusi käyttää meänkieltä mutta kaipasi materiaalia. Socialstyrelsin ja Haaparantalaisen kielelisen mentturin Matti Kentän tuen avula kirja tuli ulos nimelä Moron, moron, ostaks`poron.

– Mie muistan ette moni eppäili kunka met saatama kirjottaa semmosta mikä oon vain puhekieli.

Kirja tuli menestys. Ensimäinen painos mikä oli 3 500 kappaletta loppu 1,5 kuussa.

Tänäpäivänä moni nostaa meänkielen Toornionlaaksossa, muut kohta kattova ylön sitä. Miksis se oon niin?

– Se tullee aina olheen eri mielipitheitä. Se aika ko kieli ei ollu missään arvossa oon jättäny jälkiä ihmisissä. Jokhainen häätyy mennä itheensä ja tuntea kunka paljon halvaa ottaa ossaa näihin asioihin. Ei saa tuomita ihmisiä, häätyy olla siiaa monele mielipitheele.

monas-senaste-bok-pa-finska-och-en-oversattning-av-tva-tidigare-utgivna-diktbocker-foto-reino-jillker

Monan viiminen kirja suomeksi ja yksi käänös kahesta entisestä ulosannetusta runokirjasta. Valokuva: Reino Jillker

Kahesta runokirjasta tuli yksi

Monan viiminen työ tuli ulos viimi kevväinä ja sisältää kaks runokirjaa ruottiksi mikkä Irene Piippola oon kääntäny suomeksi (Väyläkirjat). Muistan mettäaukion, lämmön iholla oon kirjan nimi mikä sisältää runokokoelmat Aamuvyö ja Mörtlundin Mona.

Kesän aikana hään oon kirjottannu viis selitystä meänkielelä Ruottin Raation lastenohjelmille Maakinen kriini

Mona selittää kunka kertomukset tuleva hälle.

– Mie saan aina paljon inspirasuunia ko mie liikun ja marsin ulkona.

Niinä vuosina ko Mona asu Toornionlaaksossa hään ajo piiliä aika paljon.

– Jotaki löysää ko mie olen liikheilä.

Joskus kauon aikaa sitten hään kuuli yhestä ameriikalaisesta tutkimuksesta mikä näyttää ette ihmiset jokka asuva väylän varrela tuleva liikuvaiset.

– Mie näin väylän koko aijan minun klasista ko mie kasusin ylös, niin se piiain pittää paikkansa?

Tässä tullee pruui yhestä Monan runoista:

Ennen ko sie lähet

met menemä jänkäle

Oon kuutamaa

ja ilta, vähän viileä

Hillat oon isot ja kypsät

Emmä sano paljon toisile

Mitäs met sanosimma?

Sie lähet huomena

Se oon väistämätöntä

Met istuma hiljaa valkean vieressä

Oon fiinit hillat tänä vuona, sie sanot

Ja niin se oon

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

bokforsaljning-pa-kulturens-hus-i-lulea-foto-reino-jillker

Kirjanmyynti Kulturens Hus Luulajassa. Valokuva: Reino Jillker

 

Posted on

Göran ja Sofi kehittävvä kielikursia pakolaisille

Ylitornion pakolaiset testaava Akeniuksen kielikursia, mikä hopusta opettaa heile ruottia. Göran Lahti oon paljosti materiaalin takana. Kuva: Privaatti

Kaksi tornionlaaksolaista auttaa yhtä miljartääriä kokoahmaan kielikursia maahanmuuttajille. Lahen pariskunnala Övertorniolla, Göranilla ja Sofilla, oon kokopäivähommana tuottaa sisältöä internethiin Roger Akeliuksen ruottin kielikursille.

-Melken kaikki materiaali pelathaan täälä Turovaarassa, sannoo Göran, jolla oon tuotantostuudio hänen kotona.

Göran Lahti oli ennesthään Övertornion kunnan tie’ottajanna ja sai siihheen aikhaan kontaktin monimiljartäähriin ja kiintheistötten omistahjaan Roger Akeliuksheen, joka oon filantrooppi ja satsaa vartheen otettavhiin projekthein. SOS Lapsikylät oova muitten muassa saahneet puoli miljaartia tältä liikemieheltä, joka nytten assuu Bahamalla.

Akeniuksen viihmeinen satsaus liittyy ruottin on-line nettipelhiin, joka oon ilmanen ja jossa ei oo reklaamia.

Otethaan käythöön pitkä ootusaika

-Ruottissa ei maahanmuuttajat saa opiskella heile tarkotettua ruottia ennenko het oova saahneet ittele oleskeluluvan. Ja siinä saattaa mennä aikaa ennenko sen saapi, Göran sannoo.

Rogerin visionna oon saaha pakolaiset heti asettumhaan niin, ette heilä ole vain pelkkää passiivista oottamista, ko het saava oppia kieltä ja päästä sisäle yhtheiskunthaan. Mutta tätä varten tarvithaan ohjaajia, jokka opastavva vastatulheita ja viisaavva Akeliuksen kielikursin avula heile maholisuuksia. Tässä oonki projektin suuriin haaste ko monila maahanmuuttajista ole kethään, joka auttas heitä etheenkäsin.

Tähhään saakka kursia oon ollu enimäksheen raahvaile, mutta Sofi, jolla oon esikoulutausta, oon alkannu tehhä tekstejä ja käsikirjotuksia, jokka passaavva kläpeillekki.

-Mie tehen sen etupäässä niin ette mie näyttelen lukuharjotuksia ja pellaan musiikkia, Göran sannoo. Mie luen kirjalisuuen ja oppitunnitten tekstejä. Vaikkapa ”Hei, mitäs kuuluu?” ja semmosia yksinkertasia fraaseja.

-Sitä voipii niinki aatella, ette Ruottin maahanmuuttajat saava jotaki haijua samala Tornionlaakson murtheestaki, Göran naurahtaa.

sofi-wiippa-lahti-presenterar-akelius-sprakkurs-foto-privat

Sofi Wiippa Lahti esittellee Akeliuksen kielikursia Haaparannala vapaaehtoistyötä tekeville opettajille. Kuva: Privaatti

Saksa oon tulossa

Viitisentoista ihmistä tekkee työtä erilaisten kursien ja niitten sisälön kehittämiseksi. Roger Akeliuksella oon nytten meininki, ette Saksaki otettassiin fölhjyyn tähhään konsepthiin, mikä tois pyöreästi 100 miljoonan kruunun menot. Saksassa oon yli miljoona pakolaista, jotenka tarve oon sielä vieläki suurempi.

-Mie oon justhiinsa rakentannu stuudion Göteporhiin heile, jokka tekevä työtä saksankursin kanssa, Göran kertoo.

Hunteerauksia oon siittäki, ette Akelius ajan kans lähtis fölhjyyn niin ranskan- ko englanninkielenki markkinoile.

Saattasko tässä olla jotaki heile jokka halvaisit oppia meänkieltä?

-Ko mie olin Övertornion tie’ottajanna, mie tapasin usseita nuoria vanhempia, jokka itte osanheet meänkieltä, mutta jokka halusit, ette heän kläpit oppisivva praataahmaan sitä heän isovanheemitten kanssa. Jotenka tarvetta ja mielenkiintoa oon.

Mutta sitä, ette justhiinsa Roger Akelius suuntautus rajan väheemistökiehleen, Roger ei piä toennäkösennä.

-Roger helppaa heitä, jokka oova enniiten suojattomia maailmassa niinko SOS Lapsikylän lapsia. Hänenki häätyy rajata. Mutta tämä konsepti oon kuiten passattavissa kyllä meänkiehleenki.

Meänkielensi Matti Junes

overtorneabon-goran-lahti-har-byggt-upp-en-studio-i-goteborg-for-anstallda-pa-akelius-kontor-foto-privat

Övertorniolainen Göran Lahti oon rakentannu stuudion Göteporhiin Akeniuksen konttoriväele. Kuva: Privaatti