Elmina Fors
Elmina uusitten tröijyitten kans inspireerattu tornionlaaksolaisesta kansanmaalauksesta. Valokuva: privaatti
Hänen unelma oli tulla muotitisaineri ja huomasi tekstiilin, väävauksen ja kutomisen matkala. Elmina Fors, 37, väävaa nykyaikana Pohjosruottin hänen vaatheissiin jokka tehthään Fjäderholmarissa/Höyhensaarila Stockholmissa. Se löytää inspirasuunia peerintheisistä kansankuvista, erilaisista mönsteristä, kansanpuvuista, seinäpuunatista ja muusta esimerkiksi Kierunanalueelta ja Tornionlaaksosta.
Kierunassa syntyny Elmina otti kantitaattieksaamin 2014 Brightonin yniversiteetistä muoti tekstiilitisainissa. Hänen spesialiseerinki oli kuotut tekstiilit. Samala se alotti liikheen Elmina Fors Knitwear/Elmina Fors kuotut vaatheet. Hänen eksaamityön kautta missä oli afrikalaisia mönsteriä ja paulankutomista se alko aattelheen mitä samalaista löytyy Ruottissa.
Kansanmönsteriä oon nykysin Elminan spesialitee. Tornionlaaksolaista kansanmaalausta ja mönsteriä Jukkasjärvestä löytyy uusissa muo’oissa hänen tekstiilissä mitä tuotethaan Höyhensaarila. Kaikki tuotheet oon tehty luonon fiiperistä niinku villa, pellava, pumpuli ja silkki. Kuotut vaatheet tehthään käsin elektroonisten kutomakonheitten avula.
Kuotut vaatheet tehthään käsin elektroonisten kutomakonheitten avula.
– Siihen oon syy ette nämät kansaliset mönsterit oon elähnee niin kauon: net oon kertovat ja niissä oon järjestys, met ihmiset vettäynymmä sen laissiin mönsterhiin, sannoo Elmina.
Tekkee käytänlisiä tuotheita
Perintheeliset färit saamelaisessa ja tornionlaaksolaisessa kylttyyrissä oon punanen, sininen, keltanen ja vihriäinen ja net löytyvä Elminan käsityössä.
– Mutta mie tykkään kans käyttää sekotettuja färiä mikä antaa kokohnaans eri ilmeisön. Esimerkiksi ko saapi pohjosmaisen liilafärisen ja vihriäisen mönsterin.
– Mie uskon ette syy siihen, ette mie tehen kaulahuivia, tröijyjä ja semmosta mitä saattaa käyttää, riippuu minun taustasta Kierunanalueela. Perintheelisesti sitä pittää tehä jotaki käytänölistä sielä pohjolassa, siihen häätyy olla meininki siinä mitä tekkee.
Koulutuksen aikana Englantissa Elmina huomasi pitkän perintheen maassa konheela kutomisessa, kehräämisessä ja langanfärjäyksessä.
– Konheela kutominen oon niiku väävaus, se tehthään käsin. Ko konheet oon niin mekaaniset sitä oppii enämpi ja enämpi, viimen sitä alkaa kokoamhaan kutomakonheita. Mulla oon suunile kymmenen nyt. Sitä tullee helpola nöörtinen ko kerran alkaa.
Tisaini Tornionlaaksossa mikä ei ole tutkittu
Elminala oon monta masinia mihinkä se prukrameeraa mönsteriä ja sillä oon apu muturista jokka kutova vähän pitempiä kappalheitä niinku esimerkiksi huivia.
– Tornionlaaksossa ja Malmikentilä oon kytlttyyri ja tisaini mitä ei ole vielä tutkittu. Taalarissa oon oma tisaini-itenttiteetti mikä oon leviny lamulta mutta meän maanosa oon histuurisesti ollu aika köyhä. Harva meän käyttötavaroista oon laivassa viety Stockholhmiin ja myyty etheenpäin. Se saattaa olla syy siihen ette se ei ole niin tunnettu.
Kuvat: Proteerattu polsteri ”Pää täynä väkeä!” ja tetalji Elminan
puojista Höyhensaarela Stockholmin ulkopuolela.
Ette hänen tuotheet oon inspireerattu Pohjosruottista näkkyy selvästi vaatheessa Kärkevagge. Elmina kasusi puolittain Abiskossa ja marsi usseen pienenä perheen kans Kärkevagheen, ”taivas maan päälä”. Mönsteri jonka se oon konstryeeranu elämyksitten jälkhiin oon tehty kuplista jokka pistävä ylös vaatheesta, niinku tasaton maisema missä oon paljon kiveä.
Okrapruunia mönsterissä Torne
Viiminen mitä hään oon tehny mikä oon kytketty Tornionlaaksoon oon mönsteri Torne. Se synty jälkhiin kursin kansanmaalauksessa Gunnel Tjäderin kans. Elmina oon ottanu ylös okrapruunin färin maalauksessa ja kokkeilu himmimpää färitaulua.
Elminan ateljee – mutta kans kauppa Elmina & Co missä löytyy taitetta ja tisainia käsityöntekijöiltä koko Ruottissa – löytyvä Höyhensaarilta 30 minutin venematkan päässä Stockholmin keskustasta. Kauppa oon auki maista septemperhiin ja sitte hään oon saarela niin kauoun ette tullee liika kylmä.
Viimi aikona se oon kans alkanu pithään työpajoja villaproteriissä.
– Se oon vaphaampi ko kutominen ja enämpi niinku maalaaminen vaatheela, langala ja paljetillä.
Mitäs sie tehet kymmenen vuen päästä?
– Sillon mie olen puoliaikaa tekstiiliopettajanna, piiain kansankorkeakoulussa. Mulla oon kans pieni tehas missä oon kutomakonheita ja mie piän kursia konheela kutomisessa ja villaproteriissa.
Susanne Redebo
Fotnot: Elminan kotisivu: elminafors.com På instagram: @elminafors
