Selityksiä Toornionlaaksosta koothaan kokhoon ja muuttuva kullaksi

Selityksiä Pohjoiskalotin omalta kansalta pittää markkinoija Toornionlaaksoa uuessa EU-projektissä. Kuva:ourstories.info

Oonkos sulla selityksiä mikkä antava kuvan Toornionlaaksosta? EU satsaa nyt 10 miljoonaa kruunua ette koota selityksiä joita tulhaan käythään laakson markkinoittemisessa. Tyrnee missä koothaan selityksiä eri paikoista tehhään helmikuussa pitkin maantietä numero 99.

-Met halvama lua ylpeyttä meän omile selityksile ja intoa meän osale maasta, sannoo Jan Johansson, pelmanni kansanmysikkiryhmässä Jord joka pittää tehhä mysikin Revontulitiele.

-Kyllähään se selitethään Toornionlaaksosta eri tilantheissa mutta se oon usseen muitten selitykset jokka antava kuvan meän osasta maata. Tämä tullee olemhaan meän oma selitys.

Jord, yhessä norjalaisten ja suomalaisten myysikkeritten kansa oon saahnee tehtävän ette panna mysikin selityksiin mikkä koothaan kokhoon EU-projekthiin Our stories. Tiematka Toornionlaaksossa oon itte ytin. Se alkaa Torniossa/Haaparannala 5. helmikuuta, ja firraa Pajahlaan 6. helmikuuta ennenko se tullee norjan Nordreissaan 8. helmikuuta. Kilpisjärvi ja Kolari oon kans pysähtyspaikkoja niinku Enontekiöki.

Yhtheiset juuret oon itte pohja työhön. Toornionväylä missä oon kymmenen siltaa oon aina ollu luonolinen kulkutie mikä oon solminu yhtheen kolme maata jänhään sulatusuuhniin.

Ihmisten elämänkertomuksia tältä alueelta oon pohja uussiin lauhluin mitä esimerkiksi Jord  säveltää-ja kirja. Tarkotus oon ette käsitelty materiaali käytethään vaphaasti yrittäjiltä ja tyristiliikheiltä Toornionlaakson markkinoittemisseen.

Puoli Jord laulaa yhessä suomen Visanordican kans lanseerinkissä Meän selitykset Toorniossa. Valokuva: Martin Thelénius.

Rebecka Digervall Magnettes- ryhmästä oon myötä ja säveltää selityksiä Toornionlaaksosta. Valokuva: ourstories.info

Monta kieltä yhtheyessä

Tässä oon kyse ette tulla lähele asukhaita ja heän kieltä missä suomi, ruotti, meänkieli, saamen kieli ja kväänin kieli yhistyvä saman katon alle.

Se ei ole aivan vanhemitten selitykset jokka kiinostava mutta yhtä paljon nuoremitten, selvittää Johansson. Myysikkeri Rebecca Digervall The Magnettes Pajalassa oon köytetty prujekthiin ette vaikuttaa jännälä mallila.

Esa Rautiainen ja Elina Söderström Toorniosta säveltävä histuuriset selitykset ja Jord käsittellee nykyaikaa. Huhtikuussa kaikki myysikkerit niistä kolmesta maasta kokkointuva ja menevä läpi ja käsittelevä materiaalia mitä oon tullu sisäle.

-Toivoma ette tullee paljon väkeä ko met pysähtymmä tyrneelä sannoo Johansson.

Jos sie tunnet ette sulla eli kaverilla/sukulaisela oon jotaki selittää mutta ei saata lähteä Toornihoon/Pajahlaan niinä päivinä niin se mennee hyvin mennä kotisivule www.ourstories.info ja kirjottaa selityksen eli laajata filmin/sisälepelatun äänifiilin.

Nyt oon jo alkanu tulheen selityksiä. Emil Grym antaa esimerkiksi selvityksen kunka taihvaanvalkeat oon syntynhee. Kansansatu selittää ette se myyttinen valo oon lähtösin joukhaisista jokka oon lentänhee väärin ja kylmettynhee kiini vesikuophiin Finnmarkissa. Kirkhaina tähtivöinä täriseviä siivenlyöntiä näkkyy taihvaala raivoissa yrityksissä ette päästä vaphaaksi.

Piiain saatethaan tämä kansansatu tehhä mysikiksi?

Vanhemitten ja nuoritten selitykset oon yhtä arvokhaat antamassa kuvan kylttyyristä Toornionlaaksossa. Valokuva: ourstories.info

Issoin haaste teile myysikkerinnä, Jan?

-Matka 75 pelikuormaa Haaparannalta Norhjaan. Ja sitten meilä oon hunteerinkiä kunka monta tullee meän kohtaamissiin. Toivoma monta spontaania vierailua. Yllättävät selitykset oon usseen kaikhiin jänniimät.

Prujekti lopetethaan mysikkiesitykselä joissaki paikoissa Toornionlaaksossa 2018-2019. 

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Jan Johansson Jordryhmästä oottaa ette saa säveltää Revontulitien yhessä myysikkeritten kans Suomesta ja Norjasta. Valokuva: Yksityinen

Jäsenet Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaisitten johtokunnassa

Näinä viikkoina met esittelemmä STR-T:n johtokunnan ja neljäs joka vastaa joitaki kysymyksiä oon Jan Johansson joka nyt jättää johtokunnan.

Johtokunnan paikka: Jäsen

Aktiiviä vuosia johtokunassa: 5 vuotta

Minun paras muisto tapahtumasta missä johtokunta oon ollu matkassa: ”Ko met olema viehnee ihmisiä lähemäksi toisia ja luohnee uusia yhtheistöitä. En halva mainita mithään erityistä mutta oon ollu joitaki semmosia hetkiä.”

Minun lempkysymyksiä föreninkissä: Kylttyyri

Siksi oon tärkeä ette STR-T oon: ” Oon tärkeä ette oon jatkuvuus ja ette oon järjestö mikä seuraa minuriteetitten oikeuksia ja velvolisuuksia. Tässä asiassa meänkieli.”

Favuriittipaikka: ”Piilijärvi. Sielä oon kaunis ja rauhalinen olla. Huono mupiiliyhtheys oon kans hyvä.”

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Menestyksiä Jordile – Tornionlaakso oon kuuma koko Ruottissa

Pajalassa ei ole koskhaan ollu niin rikas mysikkielämä niinku nyt. Paikan menestysten takana mysikkimaassa oon opettaja Bengt Granberg, sannoo Jordin laulaja Jan Johansson joka nyt halvaa ottaa yli Suomen.

-Eninosala jokka asuva Pajalassa oon ollu Bengt Granberg mysikkiopettajanna peruskoulussa. Hään pani yhtheen komppiryhmiä, otti sulistiä, ja yhen aikaa hään sai kokhoon parhaimpia komppiryhmiä koko maassa. Nuoret sait seenikokemusta hänen kans.

Jord ja Raj Raj Band saava kiittää Bengtiä kehityksestä, sannoo Jan. Jord oon ollu myötä vuesta 2001 ja Jan oon ollu myötä koko reisun. Pantin merkki oon kansanmysikkiä ja moniäänistä laulua: meänkieli kompattu tornionlaaksolaisila melotiilä.

Tornionlaaksolainen mysikki, kunkas sie sen selvität?

-Ilosia ääniä mollissa. Tekstissä oon rehelisyyttä ja syvvyyttä. Jokku laulut kansanmysikissä mitä met pellaama saattava olla 200 vuotta vanhat ja siihen oon syy ette net oon vielä jäljelä.

Jan selittää ette mennee paremin ja paremin Jordila. Itte hään oon päättäny ette täyelisesti keskittyä mysikhiin ja ei ennää hajottaa hunteerinkia muuhun mikä ottaa voimia. 2015 loppu kresjentula Jordile joka teki fiiratun retken Upplandissa. Monta päivää marraskuussa net kuljit ympäri, ja annot esimerkkiä heän mysikistä ja selitit  kuuntelioile mitä heän tyyli merkittee ja miksi meänkieltä puhuthaan Tornionlaaksossa.

-Olima ittekki yllättynhee ette oli niin paljon tornionlaaksolaisia Upplandissa ja ette oli kohta täynä kaikissa konsäärissä.

Jord

Jordryhmässä oon Jan Johansson, Susanne Rantatalo, Erling Fredriksson ja Johanna Lindgren

Ylpeitä tornionlaaksolaisia

Jan huomaa ette tornionlaaksolaiset tuleva enämpi ja enämpi ylpeitä heän juurista.

-Ennen saatot tulla jälkhiin esityksen ja sanoa hiljain ette het oon Pajalasta, Mataringistä eli Haaparannalta. Nyt net selittävä ylpeästi heän juurista jossaki pienessä kylässä ulkopuolela – ette kyllä näkkyy ero.

Tornionlaakso oon kuuma ilman eppäilemättä. Jan näkkee uteliaisuuen seuule, kylttyyrile ja kielele. Rajaseutu näkkyy teeveessä, raatiossa, teatterissa…Itte hään uneksii ette Jord jonaki päivänä oon isoila seenilä ja täyttää kylttyyritalot mysikillä. Piiain pääsee Svensktophiin?

-Uskon ette ei ole ko aikakysymys ennen ko The Magnettes Pajalasta pääsee Svensktophiin.

Kunkas monta reisupäivää teilä oon vuessa?

-170 oli kuintenki 2015. Oon niin ko ei ole niin isoa pypliikkiä Tornionlaaksossa. Halvama mielelänsä pelata täälä ylhäälä mutta ko ei ole riittävästi väkeä, niin häätyy reisata. Oon tullu monta reisua etehlään ja vielä Norhjaan.

Helmikuussa Jan oon myötä konsäärissä Suomeninstityytissä Tukholmassa näytelmälä Tjära människa ja Tornionlaaksolaisen ryhmän WAO: n kans. Mutta ko tämä luethaan WAO oon jo olhee myötä mysikkifästivaalissa Folklandia laivala Talink Silja mikä kulkee Helsinkin ja Tallinin väliä. Nyt WAO halvaa päästä Suohmeen levittämhään heän mysikkiä.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

WAO i Umeå

Wilho Akseli Ollikainen (WAO) Uumajassa