”Vaimoja harvaseu’ussa – met jokka päätimä jää” kokoaa selityksiä Smålandista Tornionlaakshoon
”Herran Jumala, milläs täälä saattaa asua? Mitäs täälä sitte tehhään? Lena Wahlstedt oon reisanu ympäri Ruottia hakemassa vastausta näihin kysymyksiin. Kirjassa, ” Vaimoja harvaseu’ussa – met jokka päätimä jää”, 15 vaimoa selittää heän elämästä, muunmuassa Majvor, Kuoksusta, vähän matkaa Jukkasjärvestä.
Lena Wahlstedt oon kohanu 15 vaimoa heän koissa harvaseu’ussa. Valokuva: Privaatti
Kaikila vaimoila kirjassa näyttää olevan jotaki yhtheistä.
-Net oon lujat, toimelihaat ja tekevät. Nämät oon hyvät ominaisuuet harvaseu’un asukhaale. Usseen se vaatii fyysistä voimaa asua kaukana järjestetystä yhtheiskunnalisesta olosta, mutta moni niistä ei saata aatela asua muuala. Net arvottava vaphautta, luonon läheisyyttä ja turvaa ko tuntee kranninsa, selittää Lena.
Itean kirhjaan hään oon saanu monen semestireisun aikana Pohjosruottissa, piilireisuissa jokka oon viehnee hänen aina Pohjosnorhjaan saakka. Monesti Lena oon ajanu siutti läpimenevällä tielä missä tieviitta näyttää ouon paikannimen – ja se oon hunteeranu millä mailmatulla sielä saattaa asua.
Itte hänet löytää Norrköpingistä, oon töissä kartokraaffina Sjöfartsverkissä ja hällä ei ole yhthään kokemusta asua syrjäpaikassa.
Mutta se oon utelias. Ja minkä hään oli aatelu mukavaksi kirjaprujektiksi tuli paljon muuta.
-Mie halvan näyttää erilaista Ruottia ja antaa pusitiivisen kuan harvaseu’ussa asumisesta.
Se halvaa näyttää kunka vaimot maaseu’ula elättävä ittensä ja ette niitä oon ihmisiä jokka triivastuva ja voiva hyvin maaseu’ula.
Ensimäiset haastattelut tehthiin 2014 ja kirja julkasthiin janyaarissa tänävuona.
Vaimoila kirjassa oon usseen ollu päävastuu koista ja kläpistä. Valokuva: Privaatti
Kunkas sie olet valinu vaimot?
-Monela eri laila. Enhään mie ole tuntenu näitä ihmisiä ennen, se oon vain sattunu kukka net tulit.
Välhiin se oon soittanu Kotiseutuföreninkitten puhheenjohtajille, toisinaijoin se oon saanu tipsiä tutuilta. Net joita hään oon kohanu oon kahenkymmenenkahen ja kaheksankymmenenkuuen ikäsen välissä ja jeokraaffisesti alue riittää Smålandista Tornionlaakshoon.
Glesbygdsverketin kriteeri ette saa kuttua ittensä harvaseu’uksi oon ette piilimatka paikkakunthaan missä oon vähhinthääns 3000 asukasta häätyy olla vähhiinthääns 45 minuttia. Tämän määrittelyn jälkhiin vain kolme prosenttiä maan asukhaista assuu harvaseu’ussa.
-Mie olen kohanu nämät vaimot heän omissa olinpaikoissa kotona. Net oon olhee avoimet ja se oon ollu mahtava saa ottaa ossaa heän selityksistä.
Jokku haastateltuista oon asuhnee siinä paikkaa koko heän elämän, toiset oon siirtynhee sinne eli siirtynhee takasi kotiseuthuun raahvaana.
Opettaja/spesiaalipetakooki Majvor oon esimerkiksi kasunu ylös pikku Kuivakankhaassa Mataringin kunnassa 1950-luvula, mutta oon asunu monta vuotta aika pitkän matkan Kierunasta.
Kasvantikoissa missä puhuthiin meänkieltä ja suomea oon kovasti vaikuttannu Majvorhiin Kuoksussa. Valokuva: Privaatti
Mikäs oli enin kiinostavaa ko sie kohtasit Majvorin?
-Hänen kertomus lapsuuesta ja mitä meänkieli oon merkiny sille, kunka se oon rajottannu häntä ja vaikuttannu hänheen koko elämän aijan. Kunka se aijanolhoon sai itteluottamuksen ja voiman mitä hällä ei ollu alkualusta. Pienenä se häpesi hänen äitiä joka oli Suomesta.
Lena oon huomanu ette kohta kaikin näistä vaimoista, joita hään oon kohanu, oon tehnee aktiivistä työtä seu’un kehittämisheen.
-Net huolehtiva toisista ja pitävä yllä perintheitä käsityössä ja ruokakylttyyrissä.
Niitten ammatti oon usseen missä työ oon lasten, vanhoitten ja ruanlaiton kans ja net oon ottanhee issoiman vastuuen lapsista ja koista ko miehelä oon ollu raskhaampi työ.
Moni vaimo oon yrittäjä jolla oon aika matala tulo eli oon ollu töissä matalapalkka-ammatissa, mikä oon vaikuttannu pansuuhniin.
Heän elämä merkittee ette net häätyvä suunitella ja järjestää koska matka oon pitkä puohiin, tohturhiin ja synnytyshoithoon. Piili oon pakko olla.
-Minun meininki kirjala oon kuitenki ollu ”Kattokaa, erilainen Ruotti löytyy ko se mikä näytethään meetiassa missä isokaupunkialueet saava niin ison tilan.” Mie halvan ette kirja toimii innostuksena muile ette sitä saattaa ellää villin hyvän elämän harvaseu’ussa.
Meänkielentänny Märta, Linnea ja Karin Nylund
Nootti: ”Vaimoja harvaseu’ussa – met jokka päätimä jää”, löytyy ostaa verkkokirjakaupassa.
