Niklas Martti Juoksenkista oon saanu kunniakhaan tehtävän hallitukselta. Valokuva: Charlotte Carlberg Barg
Tammikuussa tänä vuona järjestethiin valtiolinen virkakunta Instityytti ihmisoikeuksille Lundissä. Meininki oon eistää ja suojata ihmisoikeuksia kansalisella tasala. Niklas Martti, jolla oon juuret Juoksenkissä Mataringissä, oon valittu johtokunthaan. Hään assuu nyt Tukholmassa ja työskentellee kansanvälisennä prujektinjohtajanna RFSL: issä. Hään oon kans jäsen STR-:n liittojohtokunnassa.
– Se oon hirveän jännä saa olla myötä tässä prusessissa. Hunteeraa ette saa rakentaa instityytin alusta asti, sannoo tornionlaaksolainen Niklas Martti joka istuu myötä johtokunnassa vasta alotetussa instityytissä ihmisoikeuksille.
Ei se kannatte
Ko hallituskanslia viimi kesänä halusi nimiesityksiä johtokunthaan STR-T:n sillon oleva förpynti esitti Niklas Martin.
– Mie en uskonu ette esitys menis perile, sannoo Niklas. Sitä oon tietysti tyypilisesti tornionlaaksolainen, ei sitä oikeen usko ittensä pääle, ei se kannatte… Mie katton itteäni ”pikkupottuna” tässä yhtheyessä, hään sannoo.
– Syksylä mie sain tion ette minun oli valittu johtokunthaan, ja se tuntu mahottoman hauskalta.
Instityytin johtokunta oon valinu Anders Kompassin siihaisjohtajaksi. Uusi instityytti pittää seurata ja ilmottaa kunka ihmisoikeuet kunnioitethaan ja totheutethaan Ruottissa. Net pitävä kans antaa esityksiä hallituksele mitä ihmisoikeuksitten varmistus vaatii. Instityytti ei piä tutkia yksityisiä valituksia loukkaamisesta ihmisoikeuksia, mutta yksityiset saattava tietysti tipsata kysymyksistä, joita tarttis kattoa tärkemin.
Palkkaava tärkeitä henkilöitä
– Paljon instityytin työstä oon justhiins nyt ette saa käynthiin toiminan, ette met saatama palkata tärkeitä henkilöitä. Fuukkys oon ollu ette saa paikale muutampaa tukitoimia, mutta kans alkaa palkkaahmaan tutkijoita. Rekryteerinki oon käynissä nyt ja jatkuu koko tämän vuen ja vielä vuona 2023.
– Varmistamisprusessi häätyy saa aikaa ette oikeat henkilöt tuleva oikealle paikale ja ette met saama kompetensin minkä met tarttema.
Johtokunnassa oon kaks jäsentä akateemisestä mailmasta, kaks jyritiseltä puolelta ja kolme sivilisamhällistä missä oon toimintaa ihmisoikeuksista. Niklas kuuluu kolmantheen ryhmään.
– Se oon selvä ette mie olen hunteeranu mitä mie saatan tuottaa tähän, ja olen taistelu paljon ala-arvokompleksin kans, minkä mie hunteeraan kuuluu yhtheen sortamisen kans jonka meän vähemistö oon saanu kokea. Mutta nyt mie näen ette mie olen osa johtokunnassa missä met kaikin kompleteeraama tärkeilä kokemuksila ja tioila monelta kantilta, mikä kolektiivisesti viepi tehtävän etheenpäin.
Hallitus ei puutu tähän
Niklas kertoo ette tehtävä jonka instityytti oon saanu oon erityinen sillä mallin ette hallitus ei puutu jatkuvhaan toiminthaan. Viranomhaisen työ pittää olla ittenäinen ja muun muassa tarkastaa vallanpitäjiä ja ottaa esile ihmisoikeuksitten loukkausta Ruottissa. Jokavuotinen raportti hallituksele eri oikeuskentistä ja ajankohtasesta tilantheesta pittää tulla.
-Ajatus oon ette meän työ pittää olla apuneuo ette Ruotti tullee paremaksi ihmisoikeuskysymyksissä. HBTQI-kysymykset, tiskrimineerinki, oikeus puhua äitinkieltä, terhveyskysymykset, vaimoitten oikeuet…. Aihekenttä jota instityytti käsittellee oon lamu.
Hetiaikhoin instityytti asettaa vasitun neuoston, missä pittää olla vähhinthään kymmenen jäsentä, jokka eustava sivilisamhälliä.
-Nyt häätyy löytää kaavan neostolle. Se pittää pystyä anthaan komentaaria ja tukea ette instityytti saattaa tehä maholisiman hyvän työn ja tärkeysjärjestyksen.
Se oon liika varhaista nyt jo sanoa mitä erityisiä kysymyksiä tulhaan othaan ylös etheenpäin, Niklas meinaa.
Niklaksen virkamääräys johtokunnassa oon kolmivuotinen.
– Minun uusi tehtävä antaa voimaa. Mie tykkään ette se oon erittäin hauska ette met jokka olema tornionlaaksolaiset, kväänit ja lantalaiset näymä enämpi monela eri kentälä samhällissä.
Susanne Redebo
