Warning: Undefined array key "status" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 293

Warning: Undefined array key "subscription" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 296
”Piiskaa sinun kieltä” näyttää kylttyyristä kansanmurhaa Tornionlaaksossa – STR-T

”Piiskaa sinun kieltä” näyttää kylttyyristä kansanmurhaa Tornionlaaksossa


-Ruottin hallintokieli oon ollu alaspainava kieli, sannoo Johanna Gustafsson Fürst joka oon luonu näyttelyn Stockholmissa kielensortamisesta. Kuva: Privaatti

-Mie halvan ette enämpi ihmisiä saava ruuhmiilisen ymmäryksen miltä se tuntuu ko ei saa puhua ommaa kieltä, sannoo Johanna Gustafsson Fürst hänen näyttelystä ”Ympa orden. Piska min tunga” (”Ymppää sanat. Piiskaa minun kieltä.”)

Se käsittellee muun muuassa kylttyyrisen kansanmurhan tornionlaaksolaisista.

Näyttely leviää yli 400 kvatraattia kahessa huohneessa pohjakerroksessa Acceleratorissa lähelä Stockholmin ynivärsiteettiä. Jännittävvää oon ette näyttely ei koskhaan tule aivan valhmiiksi. Maaliskuussa aukenee toinen osa.

Muutos oon sympooli siihen ette aine oon iso ja ette siittä ei koskhaan ole puhuttu valhmiiksi, selittää Johanna. Kieli muuttuu aijan olhoon ja niin kans näyttely ennenko se korjathaan pois kesäkuussa.

Johanna oon tehny paljon töitä, tuulessa piinatuitten ja käyritten puuveistoksitten kans. Ihmiset marsiva läpi mettän missä oon puita, merkkiä eli vaikka kankeita ruuhmiita. Hänen ajatus oon ollu ette ruuhmilistaa jotaki apstraktia niinku kieli ja kielen suhte ruuhmisseen. Miltäs se tuntuu ette pakosta häätyä puhua eri kieltä ko äitinkieltä? Näyttelytekstissä sie saat lukea ette lähtökohta oon se kieliväkivalta mikä kuulu Tornionlaakson ruottintamisprosessiin.

Kuva: Christian Saltas

Mutta aine koskee niin monta muuta ko meänkielenpuhujia.

Met elämä aijassa ko muutamat politiikkerit halvava rajottaa äitinkielenopetusta. 2019 Sverigedemokraatit Skurupissä tehit ehotuksen ette oppilhaat vain saisit puhua ruottia koulutiimoila ja rastila.

-Vaikka näyttely lähtee kieliväkivallasta ylheensä mie halusin vasitusti mainita ruottintamisprosessia Tornionlaaksossa ja viitata ette tämä tehthiin kerran Ruottissa ja se ei tullu hyvä. Ruottin hallintokieli oon painanu alas ihmisiä ja antanu niile elinaikhaisia arpia.

Johanna tuli sattumalta Lainihoon taitealoitheesseen Residence-in-Nature, projekti mihinkä taiteilijoita kuttuthaan töihin sen paikan kans missä net oon.

Taiteiliat Hans Isaksson, Åsa Ljungnelius ja Lisa Torell järjestit sen.

Tutkintotyön aikana hään puhu vanheemitten kans heän kokemuksista ko net kasusit ylös ja ei saahnee puhua heän äitinkieltä. Moni pakotethiin jättämhään meänkielen ja vain puhuhmaan ruotiia koulussa ja monela katosi kieli kokohnaans eli osittain.

Itte hään oon Stockholmari ilman erityistä yhtheyttä Tornionlaaksoon, mutta sannoo ette kaikila oon suhe kiehleen ja omhaan puhumisseen. Siksi hään oon tehny näyttelyn polittiseksi kannanottamiseksi: Älkää koskeko äitinkielenopetukseen! Älkää lyhentäkö ihmisiä pakottamalla niitä majoriteettisamhälhiin.

-Mie halvan ette moni saapi ruuhmiilisen käsityksen siihen miltä se tuntuu ko ei saa puhua ommaa kieltä. Se oon rasismi ja alaspainaminen ja se oon mailmanlaaja ongelma.

-Jos halvaa viitata ruuhmiisseen niin veistos oon hyvä malli näyttää sen. Jos sie tunnet jotaki, sinun ymmärys muitten tuntheissiin kasuaa.

Yksi esimerkki veistoksista mikä herättää ajatuksia oon se valtava ja heiluva ”Äitinkieli” katossa minkä saattaa tulkita äänihuuleksi? Se oon tehty toolinosista ja pahoista, muottomia pahkoja puusta mikkä saava muutaman ihmisistä liittämhään heän ajatuksia niihin malhjoin ja pahkakuphiin mitä tehhään Tornionlaaksossa.

Kuva: Christian Saltas

Kuva: Christian Saltas

-Äitinkielelä mie halvan näyttää kunka kielet aina oon puetettu yhtheen eri kielisyyitten kans mikkä oon liikheilä koko aijan. Mie halvan panna kysymyksen jos meilä oon vain yks äitinkieli eli jos meilä oon monta.

Veistoksen ”ABC-kirja”/ ”Aapinen” saattaa kattoa kuvana vallanaparaatista mikä löysi keinon jou`uttaa ruottintamisprosessia. Veistos oon yhtheenpalmikoittuja aitaosia mistä tullee suljettu portti.

ABC-kirja oli yks tärkeä ruottintamiskeino sillonki ko Skånesta piti tulla ruottalainen, selvittää Johanna.

-Opetuskirjan kautta yksityinen ihminen manipyleerathiin.

Johanna oon puhunu esimerkiksi kielitutkijoitten ja kirjailioitten/poetitten/runoilijoitten kans jokka joka päivä tekevä työtä asian kans ja se oon antanu hälle pareman mielen.

-Ko mie olin käsittänny kunka paljon työtä, tietoa ja tutkintoa asiasta oon, minun kattanto muuttu enämpi alakulosesta enämpi toivekhaaksi.

-Mutta tilane oon vieläki vakava Johanna tykkää.

-Nyt mie halvan keskittyä siihen ette jos met jätämä ykskielisäänön, nostama monikielisyyen samhällissä ja näemä arvon siinä, se antaa maholisuuksia. Sen puolen mie halvan nostaa enämpi.

Kuva: Christian Saltas

Oonkos sulla neuoja niile jokka oon kaottanhee äitinkielen?

-Se oon vaikea mulla sanoa, mutta net joita olen kohanu jokka oon alkanhee ottamhaan takasi kielen, esimerkiksi ottanhee oppituntia eli käskenhee heän vanhimpia opettamhaan niile vähän, oon arvostanhee sitä.

Meänkielentänny: Märta, Karin ja Linnéa Nylund.