STR-T 40 vuotta: Bengt Aili


Bengt Aili

STR-T:n förpyntinjohtaja 1983-84

Assuu tänäpäivänä: Ekfors/Puostijärvi Mataringin ulkopuolela

Tekkee: Sekatyöntekevä pensunääri, meänkielenaktivisti ja polittisesti aktiivi

 

Mikäs kysymys oli enniiten polttava sinun puhheenjohtajan aikana?

-Meilä oli kokkouksia ympäri Tornionlaaksoa sillon, mie muistan. Bertil Isaksson, mie, Monica Johansson ja Mona Mörtlund menimä minun piilissä Pajahlaan, Kangosheen ja Svansteihniin ja aloma suunittelheen kehitystä. Mie olin sillon töissä Luulajassa (vain Pärttili asu Tornionlaaksossa) ja se oli hirveän paljon telefoonisoittoja ja iso into meetiasta, monta haastattelua raatiossa… Met otima ylös meänkielen kielenä ja met STR-Tssä saima ottaa vasthaan paljon vihhaa ja monta ärtynyttä puhelua. Minua uhathiin tappaakki! Samala ko pölästyin mie kans ihmettelin ko mie huomasin kunka paljon tuntheita kielikysymys herätti ihmisissä.

Bengt nuorempanna kieli- ja kulttuuriaktivistinä.

 

-Keskustelut olit kuumat. Mitäs kieltä met puhuima? Olikos se meänkieltä, tornionlaaksonsuomea eli suomea? Mikäs arvo sillä oli? Met saima apua professuri emeritykseltä Henning Johanssonilta joka sano ette meänkieli oon oikea nimitys. Bengt Pohjanen tuli kans myötä keskustelhuun. Met olima tähän aikhaan saki kieli- ja kylttyyri-innostunheita nuoria, met olima ittenäisiä mutta paloma yhessä kylttyyrin ja oikeuen eestä.

-Mie olin puhheenjohtaja niin sanotun ”viimisen kielitaistelun” aikana. Taistelu oli yhessä möötissä Svansteinissä missä kysymys ratkasthiin lopulisesti. Met olima koohnee paljon väkeä, niin oli entinen maaherra Ragnar Lassinanttiki paikala. Mie olin puhheenjohtaja ja mie sain keskheyttää sitä monta kertaa. Joitaki professuria oli kans sielä niinku yks professuri Suomesta joka puhu kväänistä. Sielä se käsite tuli ylös ensi kerran ette met saatoima kuulua kvääniryhmään. Kielikysymyksessä Ragnar Lassinantti meinasi ette meän pitäs lähestyä suomensuomea ja met muut jokka järjestimmä ryhmän tykkäsimmä ette meän pitäs säilyttää erikoispiirtheitä mitä meilä oli meänkielessä, meän omat sanat ja niin…

Kotona kartanolla Puostijärvessä heiluu kväänin flaku.

 

-Mie muistan sen hyvin tyrpynlenttinä aikana, niin privatisti ko kielikeskustelussa. Miehään opiskelin Uumajassa samala aikaa ja olin sitte töissä Zimbabwessa kaks vuotta ja siiryin sen jälkhiin Arboghaan rakhauen vuoksi.

-Mie olen eläny 40 vuotta kielikysymyksen kans ja joka päivä mie olen keskustellu sitä jonku kans, niin se oon yhtä ette mie jatkan lophuun saakka.

-Mie olen kiitolinen kehityksestä mutta paljon oon vielä jäljelä.

 

Meänkielentänny: Märta, Karin ja Linnéa Nylund