Väheemistöt eivät onnistunheet lepyttää kylttyyri- ja kansanvaltaminiisteri Alice Bah Kuhnkea (Mp). Luulajan kunnan anomus päästä meänkielen hallintokunnaksi oon pantu jäihiin.
– Mie oon hyvin epätoivonen tämän kansa, sannoo Ruottin toornionlaaksolaisten valtakunnanliiton,STR-T, puhheenjohtaja Tore Hjort.
Se oon yhtä hullua olla ottamatta uusia meänkielen hallintokuntia ennen kokkonaisselvitystä ko ette pyssäyttää trafiikki ko oon kyse pelkästhään vain yhen pysähyspaikan rakentamisesta tien sivhuun. Tämän väheemistökieliasian tiimoilta hopusta koole kuttuttu neuvonpito piethiin ministeeriössä heti sen jälkhiin ko ministeri Kuhnke oli ilmottanut, ette mithään apurahoja ei tule yhelekhään niistä kunnista, jokka oova hakehneet päästä kansaliseksi väheemistöhallintokunnaksi vuona 2016. Tämä hänen päätös yllätti ko hään oli aiemin puolesthaan rohkassu kuntia hakehmaan tätä minuriteettistaatusta. Tämä täysin arvaamaton päätös otethiin vasthaan järkyttynheenä eikä vähhiiten Luulajan kunnan toimesta, joka oli esityksen laatinnu.Tässä ministeerin syitä siihheen, miksi hään alkoki paihnaan jarrua:
Lakia häätyy nouattaa
– Met olema saahneet selviä viestejä, ette tämä hoito ei pellaa vississä kunnissa. Met emmä halvaa liittää ennää uusia kuntia systeehmiin, joka ei pellaakhaan, toteaa ministeeri Bah Kuhnke heti neuvonpion jälkheen.
Toppaakos tämä nyt vähemistökielen etheenpäin menon?
– Mie näen tämän pikeminki kysymyksennä, ette kunnitten häätyy nouattaa lakia, Kuhnke vastaa.
Mitäh nytten sitten tapahtuu?
– Met käymä läpitte sen kritiikin, mitä oon tullu framile ja kattomma, kunka kunnat saattava tulla laihiin jo tehyitten päätösten kanssa. Emmä halvaa olla tekemässä systeemiä, joka heti kättelyssä osottautuu huonosti pellaavaksi. Tätä syyninkiä tehhään jo Tukholman lääninhallituksen ja Saamekäräjitten aluheila.
STR-T:n puhheenjohtaja Tore Hjort ei ole tytyväinen viivyttelhyyn.
– Tullee viehmään vähinthään pari vuotta, ennen ko nytten väheemistökunta-asemaa hakehneet kunnat pääsevä käsittelhyyn tässä asiassa. Toimiinat monissa kunnissa lopahtavva ja ihmiset hukkaava lystin kielityöhöön.
Tämä viivyttely johtaa siihheen,ette Luulajan kunta ei tule saahmaan enämpi meänkielistä henkilökuntaa vanhustenhoithoon ja ette heilä koulunuorisonki meänkielen opiskelu estyy.
Vakavia seuraamuksia
Tällä päätöksellä oon seuraamuksia pitkäle tulevaisuutheen. Se antaa kans signaalin niile kunnile, jokka oova toimintaa jo käynistänheet, ette valtiihoon ei ole luottamista.
– Mie piän, ette se olis ollu parempi, ette valtio olis rehelisesti nostannu framile heän kieltheisen päätöksen arkumentit eikä vain syyttänny meitä, ette met muka kritiseeraamma minuriteettilakia ko se ei meän mielestä pellaa.
Tore Hjort toteaa, ette viimeksi mainittu kritiikki oon osin tottaki, mutta siinä kyse oon pikeminki sinänsä tärkeän lain entraamisesta vain pareemin pellaavaksi. Kritiikki oon tarkottannu, ette hallituksela ei ole tarpheeksi keinoja helpottaa kunnitten työtä. Hänen mukhaan, vähemmistöstaattuksen saahneissa kunnissa hommat pellaava olosuhtheissiin nähen jo varsin hyvin.
– Mie piän, ette miniisteri ja hallitus oova pahasti pettänheet meät, Hjort sannoo.
Ministeeri Kuhnke ymmärtää pettymyksen
– Mie käsitän, ette väheemistötten eustajat tunteva suurta pettymystä ja painetta päätöksen myötä. Mutta jos met alama kathoon sormitten läpi nytten jo valittujen kuntien puutheita tässä hoijossa niin sillon koko politiikalta mennee pohja.
Osa hallitusta kohthaan suunattua kritiikkiä oon ollu siksi ko ei ole ollu mithään viranomaistahoa, joka olis kattonnu päälle väheemistölaitten nouattamista niinkö Kouluinspeksuuni (Skolinspektionen) oon koulupuolela. Monet oova aattelemassa, ette lain rikkomisesta häätys olla jokku tuntuvat seuraamukset.
– Kritiikki häätyy ottaa toesta ja se häätyy käyä läpitte kunnola, Kuhnke painottaa.
Meänkielensi Matti Junes
