Ruottin kaikista tunnetuin ummikko, Charlotte Kalla, haastattelussa Danielin kans länkin kautta. Valokuva: Privaatti
Häätyykös sitä osata meänkieltä ette saapi kuttua ittensä tornionlaaksolaiseksi? Minkäslaista se oon kasuta ylös ko kieli oon ympärillä ja itte ei saata sitä? Poddi ”Proud to be ummikko” oon haastattelusarja missä tornionlaaksolaiset, kväänit ja lantalaiset hunteeraava näistä kysymyksistä. Podin takana seisoo Sv Daniel Fjellborg, 32.
Daniel oon kasunu ylös ulkopuolela Kierunaa, mutta assuu nyt Luulajassa missä hään oon valtiotieteilijä LTU:ssä Luulajan Teknisessä Yniversiteetissä. Laukussa hällä oon kans aikaa vaphaana raatiosurnalistinä.
Daniel ei itte puhu meänkieltä, mutta sillä oon vanhimat ja sukulaisia jokka tekevä sen.
– Mutta ei kukhaan minun vanheemista sukulaisista puhu meänkieltä heän kläppiin kans, niin enin osa minun nepokista ei saata kieltä.
Kunkas sinun into podile heräsi?
– Mie en tieny ette löytyy sana, ummikko, semmosista niinku mie, ennenko joku vuosi aikaa. Ja se tuntu kummale ko mie huomasin sen.
– Mulle se merkittee ette se oon niin tavalista meänkieltä puhuvan minuriteetin seurassa ette siihen löytyy erityinen sana.
Ensimäiset poddiosat löysäthiin syyskuussa tänävuona. Tässä met saama kohata tuttuja ja ei niin tuttuja ummikoita, niinku esimerkiksi Charlotte Kalla, runoilija David Väyrynen, Met Nuoretin entinen puhheenjohtaja Hanna Aili ja Höstorkesterin Jonas Pietikäinen.
Hanna Aili, entinen puhheenjohtaja Met Nuoretissa, hunteeraa kielikysymyksestä. Valokuva: Privaatti
– Moni niistä joita mie olen haastatellu ei ole puhunee niin paljon tästä heän perheitten ja ystävitten kans. Se piiain kattothaan normaaliksi ette ei ossaa kieltä ko sitä oon lähtösin Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Se oon enämpi tavalista minun sukupolvessa ette sitä oon menettänny kielen ko ette ossaa sitä. Mie uskon kuitenki ette se oon hyvä ette met keskustelemma miksi se tuli näin ja mitä met saatama tehhä tästä tilantheesta.
Mitäs net selittävä podissa?
– Se mikä tullee esile monta kertaa oon ette siittä ei puhuta. ”Se oon niinku se oon”. Kysymys joka monela oon matkassa oon jos heitä saattaa kuttua tornionlaaksolaisiksi vaikka net ei puhu meänkieltä.
– Net hunteeraava kans kunka hantteerais kielikysymystä kläppiin ja vanheempien sukulaisten kans. Kunkas vanheeman polven tarinat pysyvä elävännä jos kieli ei ole myötä?
– Ja kunkas net käyttävä heän ommaa perintöä ko niilä ei ole se kokohnaans matkassa?
Podila, ”Proud to be ummikko”, oon oma logga ja knappi jokka levittävä viestiä.
“Proud to be ummikko” oon podin nimi. Oonkos net ylpeät?
– Sana ummikko ei ole mikhään positiivinen kuvvaaminen henkilöstä. Samala net joita mie olen puhutellu tunteva ylpeyttä heän taustasta ja itenttiteetistä … Niin sillä mallila net oon ylpeät.
Tuntevakkos net surua taikka vihhaa hävihneestä kielestä?
– Net ei mainitte vihhaa, mutta hunteeraava sen siihaan miksi se kävi näin. Net tunteva surua ette net ei ole saahnee matkhaan koko heän perintöä ja alkuperrää. Kieli oon lujasti kytketty vanhemphiin ja ei sitä halva suuttua niile eli syyttää niitä tästä tilantheesta. Sitä ymmärtää sen ette vanheemat oon valihnee ette ei viä kieltä etheenpäin, oli huoli kläpistä.
Runoilija David Väyrynen miettii meänkielen merkityksestä hälle. Valokuva: Privaatti
Mitäs sie itte tunnet?
– Se oon ikävä ko ei ossaa meänkieltä. Kieli merkittee niin paljon. Siinä oon hunteerinkit, kunka ajatuksia yhistää, paikannimet, sitheet vanheemphiin polhviin. Sitä ei aina saa tietää mitä vanheempi polvi halvaa sanoa jos kaikki tapahtuu ruottiksi.
– Mie halvan kans podin kautta selittää ette se pittää tuntua oikealta olla osa meän minuriteetistä vaikka ei ossaa kieltä. Eikä sitä saata aivan syyttää vanheempaa polvea eli taas nuorempaa polvea ruottintamisprosessistä, kaikki oon osa meän histuuriasta.
– Joskus mie tunnen ette jokku halvava oppia meänkieltä täytenä sen vuoksi ette niilä oon iso tarve näyttää ette net kelpaava kuulumhaan ryhmään. Tässä oon tärkeä olla enämpi hyväksyväinen. STR-T oon kerta kaikkihaan päättäny ette kaikin saava olla osa meän kulttuurista osasi sitä kielen eli ei.
Daniel huomauttaa ette niitä oon muita mallia hantteerata ommaa alkuperrää ko ette taistela meänkielenoppimisen kans.
– Met joila oon tämä tausta saama jatkaa meän ruottinettua elämää monela eri mallila ja samala pittää alkuperän elävännä hillankokoamisella, jahila ja ottamalla ossaa kylttyyri-ilmauksilla sen jälkhiin mitä jaksaa ja halvaa.
– Eihään siinä ole mithään vikkaa ette oon kiinostus kielile, mitä enämpi jokka ottava kiini siittä, sitä parempi. Mutta sitä saattaa koota sanoja ja sanontia muila mallila ko koulutuksessa. Ei kaikin piiain tartte lukea sitä.
Meänkielentänny: Märta, Karin ja Linnea Nylund
Alaviite: Ummikko = ykskielinen henkilö joka ei puhu ympärystän kieltä.
