Arkeologisk utgrävning av 2000 år gammal järnframställningsugn vid stranden av sjön Vaihkojärvi utanför Vivungi. Foto: Norrbottens museum
2200 vuotta vanhaat löyöt kaivamisista Sangiksessa, Kaihnuun ja Haaparannan välissä, ja Vivunkissa Pajalan ulkopuolela näyttävät kehittynheitä tekniikkiä rautatuotanolle ja teräspajastamiselle – tietoja jokka ennen uskothiin olevan vain rooman valtakunnassa.
–Löyöt kumosit kaikki ko net näyttävät varhaista rautahantteerausta jahti- ja pyyntiyhtheiskunnissa, ja se oon vastoin vallittevvaa mielipiettä siittä koska rautavalmistelu tuli Norrbottenhiin. Ihmisillä, jokka elit sielä ja silloin, olit kehittynheet tiot rautahantteerauksesta, pajastamisesta ja kunka raakamateriaalia niinku savia ja malmia pittää käyttää, kertoo Carina Bennerhag, arkeolooki Norrbottenin museolla ja toktoranti tekniikkihistuuriassa Luulajan teknisellä yniversiteetilä.
Carina Bennerhag
Hänen työ oon osa tutkimusprojektista Järn i Norr/Rauta Pohjosessa joka pittää selventää varhaisen rauanhantteerauksen esittelyä pohjosessa Skantinaavissa ja mikä rolli jahti- ja pyytöyhtheiskunnila oli prosessissa.
Se oli uuen rautatien ekspluateerinkin yhtheyessä Kaihnuun ja Haaparannan välissä ko kaivamista tehthiin Sangiksessa 2006 ja arkeolookit löysit laajan löytömateriaalin.
–Se oli aivan ko karvat nousit käsivarsissa ko met huomasimma rautavalmistelun merkkiä. Ko mie aloin ottamhaan asiasta selvää, mie huomasin aika hoppua ettei kukhaan ole kirjottanu tästä. Se oon uusi uranuurtaja tutkimus – met saatama nähhä uusia myösteriä ja se oon kauhean jännittävvää.
Net löysit jälkiä tyypilisestä jahti- ja pyytömiljööstä Pohjosruottissa. Sielä oli kalaruotoja, olletikki hauen, pientä karvaelukkaa niinku näätää, oravaa, lintua ja osia sarvista uskottavasti poron, joka näyttää ette net oon jäänöksiä käsityöstä. Mutta net muut löyöt olit erikoisen intresanttia.
-Met löysimä jäänöksiä rautatuotanon uunista jossako oli käytetty merimalmia ja kolia polttoaihneina. Puhaluspalkheitten avula oli puhalettu ilmaa uuhniin ette sitten saatethiin sytyttää kolin ja saaja niin kuumaa ette malmi sulasi ja ja siittä tuli sitten rautaa ja slakituotheita.
Ennen rautatuotantotietoja yhistethiin Eteläruottin maapruukiyhtheiskunthiin ja uskothiin ette net niin sanotut vuoristomiehet levitit tietoja Norrbottenhiin 1600- ja 1700-luvuila.
–Löyöt Sangiksessa ja Vivunkissa antavat uusia perspektiiviä jahti- ja pyytöyhtheiskunnista ja näyttävät ette ihmisillä oon olheet samat tarpheet ette tuottaa rautaa niinku yhtheiskunnila etelässä. Se muuttaa kansa kuvvaa siittä kunka rautavalmistelun tietoja oon levitetty. Löyöitten mukhaan rautahantteeraus Pohjosruottissa oon yhtä varhainen ko useassa paikassa Keskieuroopassa.
Vaihojärven rannala Vivungin ulkopuolela
Kuva: Norrbottens museum
Carina ja hänen kolekat oon kansa tehneet analyysiä suuremasta löytömäärästä Pohjosnorjasta ja Suomesta ja net näyttävät samoja tietoja ko Pohjosruottissa. Sen takia net tulevat jatkamhaan tutkimista kunka tioitten levittäminen oon saattanu tapahtua. Sangiksen löyöt viittaavat esimerkiksi ette oon ollu kontaktia ithään Ryssän kansa.
Havanot saattavat kansa muuttaa vanhoitten löyöitten kuvvaa, Carina Bennerhag meinaa.
–Ko vesivoimaa rakenethiin ulos niin asumapaikoissa pitkin suuria väyliä löyethiin esimerkiksi joitaki slakituotheita. Niitä oon otettu halthuun, mutta niitä ei ole kukhaan tutkinu ennen sen takia ette oon ollu semmonen syvä usko ette rautaa otethiin käythöön hiljain Pohjosruottissa. Slakituotheita met olema nyt saattanheet analyseerata ja sen takia met saatama vahvistaa ette varhaista rautahantteerausta oon ollu koko Pohjosruottissa.
Teksti: Karin Skoglund
Käänös: Inga-Britt Uusitalo ja Ingela Henriksson
