Elina Kangas oon ensimäinen valtiolinen kielenhuoltaja meänkielele. Hään oon lähtösin Suomen Pellosta.
Elina Kangas oon saanu ensimäisen valtiolisen työn meänkielen huoltajaksi. Marsissa hään siirtyy Tukholhmaan ja uuen työnantajan Institutet för språk och folkminnen tykö. Hään toivoo ette työ sisältää paljon reisuja.
– Reisaaminen tullee osa minun työstä, se oon kauhean tärkeä ette saa matkhaan kaikki alueet maassa, olletikki pohjoinen osa, sannoo 32-vuotias Elina.
Elinalla oon juuret Suomen Pellossa missä hänen vanhiimat asuva. Itte hään oon kans asunu Rovaniemelä, Turussa ja nytt viimiseksi Oslossa. Ko met puhuttelemma toisia hään käyttää issoiman osan hänen aijasta tutkimukseen meänkieltä Oslon ynivärsiteetissä.
– Mie olen myötä tutkimusprujektissa missä met tutkima tietä minureettikielen stantartiseerinkhiin.
Kolmela hänen työkaverista oon muita minuriteettikieliä Euroopassa mitä net tutkiva.
– Met kattoma erityisesti kielenkäyttäjiä, kunka ihmiset reakeeraava ko heän kieli saapi kirjotetun stantartiseerinkin. Siksi ette se ei ole mikhään helppo prosessi.
Tutkinu nuoria täysiä
Elinan into kiehleen ja ihmissiin oon ”aina” ollu. Sosiolokiin oppiminen Rovaniemen ynivärsiteetissä johti linkvistiikhiin ja suomenkiehleen Turun ynivärsiteetissä. Sielä hään kans teki hänen maasterväitöskirjan. Se kerto kunka nuoret täyet toornionlaaksolaiset kattova meänkieltä ko se ei ole heän ensimäinen kieli.
Elina selittää ette hänen kotikieli oon toorniolaaksolainen suomalainen murre.
– Ko mie puhun suomenpuhujitten kans niin se oon enämpi suomea ja ko mie kohtaan meänkielenpuhujan se oon enämpi meänkieltä.
Siihen lissäintyy vähän svorskia koska Elina kans puhhuu ruottia sekotettu norjankielelä. Elina selittää ette kielen stantartiseerinki ei ole mikhään helppo prosessi, se herättää tuntheita ja saapi seurauksia jokka vaikuttava monheen.
– Tätä ainetta ei ole koskhaan tutkittu ennen: kunka ihmiset reakeeraava ko heän minuriteettikieli stantartiseerathaan. Net saattava antaa paljon tukea ja kattoa stantartiseerinkin tärkeännä asianna. Mutta net saattava kans panna vasthaan sitä.
Elina tullee reisaahmaan paljon uuessa työssä, vaikka hään oon siotettu Tukholhmaan. Kattilakoski Ruottin puolela Toornionlaaksoa oon favuriittipaikka hälle. Kuva: Yksityinen
Prosessi joka oon käynissä
Mie olen käsittänny ette meänkieltä olhaan stantartiseeraamassa?
– Joo, niin saattaa sanoa! Paljon ihmisiä oon tehnee työtä meänkielenstantartiseerinkin kansa pitkän aikaa ja paljon oon tehty. Mutta se oon kans prosessi mikä jatkuu koko aijan.
Mitäs sie itte uskot?
– Mie luulen ette kieli oon keskelä stantartiseerinkiprosessia.
– Se mikä viittaa tähän oon ette meilä oon paljon kirjoja, kumpaaki lasten- ja täyttenkirjalisuutta, sanakirjoja, verkko-sanakirjoja, sanalistoja, sääntöjä…..
Mitäs sinun uusi työ merkittee?
– Se oon hyvä kysymys. Koska se oon uusi virka met saatama itte päättää mitä työ pitäs sisältää.
Pääasiassa se sisältää neuomista kieliasioissa ja paljon kontaktia föreninkitten ja henkilöitten kans jokka oon töissä stantartiseerinkin kansa. Elina tullee kans järjesthään seminaaria ja seurata nykyaikhaista tutkimusta. Moni tehtävistä tullee luonolisista syistä tapahtumhaan alueissa missä kieltä puhuthaan.
Meänkielensi Karin, Linnea ja Märta Nylund
Nootti: Mitäs tarkottaa stantartiseerinki? Maan kansalaiskieli, esimerkiksi ruottinkieli, oon stantartiseerattu puhheessa ja kirjotuksessa. Se ei ole luononkasuanti, se oon tehty tarkotetulla kielenhoijola.
