Haaparannala oon muuan mies, joka tekkee työtä sen etheen, ette uus lukio Ruottin ja Suomen rajala sais kiehliinsä fölhjyyn niin suomen ko meänkielenki. Tämä mies oon Haaparannanlehen eli Präiskän päätoimittaja Örjan Pekka.
-Se oon kilpailuetu ko ossaa usseita kieliä, Pekka sannoo.
Haaparannanlehen elikkä Präiskän liitheenä aiemin tullutta MET-aviisia tehhään nyt uuen muotosenna. Nykyhjään kaikki jutut tuleva ulos netissä STR-T:n nettisivuilta klikattavan ”METavisi” vinjetin kautta. Aviisin jokhainen juttu toimitethaan kahela kielelä, ruottila ja meänkielelä, ettei yhthään lukiaa sulettais kielen tähen pois.
Haaparannanlehen osalta muutos merkittee, ette lehti oon saanu hakea toisen tavan tavottaa meänkielisiä lukioita. Örjan Pekka oon valinnu linjaksi toimittaa meänkielelä kutaki lehteä puolesta puohleentoista sivun verran.
-Se ole paljoa, mutta sillä oon kuitenki arvonsa, sannoo Pekka ja jatkaa. -Meänkieli oon varsin kiistelty aihe täälä rajala, ei niinkhään etelämpännä. Jokku puhuva täälä meänkielestä ”köökisuomena” niinkö se oliskhaan oikeata kieltä.
-Mie oon käsittämässä, ette tämä meänkieli oon täälä varsin tunnepitonen kysymys. Ko met nyt olema kuiteski saahneet tänne Torniolaaksoon meänkielen oiken viralisenna kielenä, niin eikös seki ole pian yksi mahottoman hyvä markkinaetu. Meilä oon kaksi valyyttaa ja met liikumma rajan yli ja meilä oon meänkieli valhmiina.
Örjani pittää sitä propleeminna, ette hallitustasola kielikysymys kuuluu Kyltyyriministeeriön alasuutheen. Se kuulus pikeminki Elinkeinoministeeriön alasuutheen ko rahahaan se tässä oon mikä pellaa.
-Joka neljäs asuukas Haaparannala oon suomalainen, joka ei usseinkhaan ossaa ruottia hyvin. Tätä ainaki monet ruottinkieliset haaparantalaiset valittava. Mie piän kuiteski sitä oiken hyvänä ette usseimat asukhaat ossaava meilä joko suomea tai meänkieltä sekä ruottia. Tämä monikielisyyshään on etu, joka houkuttellee asiakhaita moleemista maista.
Örjan Pekka antaa esimerkin, missä kieli oon tärkeämpi ko kylttyyri:
-Paikalinen yritys Polarica muitten muassa toimii täälä hyvin ylitte rajan heän marja- ja riistatuotheilaan. Etelämpännä oleville niin Suomen ko Ruottinki yrityksile raja hankaloittaa heitten toimintaa. Polarica toimii täälä ylhäälä vaphaasti joka suunthaan. Yritysjohto oon kertonnu, ette yhtiön kaupale oon juuri kielitaito ollu Pohjoskalotila yksi ratkaseva tekiä.
Polarica yhtiön liikevaihto oon nykyhjään pyöreät yksi miljaarti kruunua.
Pekka painottaa, ette keskheinen tekiä Ruottin menestykseen toisen maailmansoan jälkhiin oon ollu juuri kielitaiossa.
-Miksikäs ei sitten meänkieli saattas olla tornionlaaksolaisile siltanna maailmale?, hään kyssyy
Barentsin Keskus Haaparannala oon ollu tapeetilla ko oon päätetty lukiion (gymnasiet) rakentamisesta Suomen vastasele rajale.
-Mikhään ole niin luonolista ko ette tehhä tästä kielisuuntautunnu lukio. Monikielisyyshän oon meile ja meän tuotheitten vienile luonolinen eelytys. Se auvaa työpaikkoja ja varustaa hyvin meän nuoria tulevaisuutheen, Örjan Pekka sannoo ja jatkaa; – Ei ainoasthaan suomi ja ruotti piä olla kielten följyssä ko kiina ja ryssänkieli kans.
Örjan Pekka oli itte paikala ”saahliin jaossa” ko IKEA valmisteli toimintaansa rajakaupunkissa.
-Met kokosimma ilmotuspaketit kashaan yhessä Suomen puolen lehitten kanssa. Meilä oli hetkessä 150000 kappalheen ilmotuspainos tarjotavanna IKEA:lle. Meilä oli tämä oma kilpailuetu Tukholman Stureplanin anonsimaakareita vasthaan ja met osasimma sitä käyttää.
Meänkielensi Matti Junes
