Anders Alapää, projektledare för ordboksprojektet. Foto: Privat
Anders Alapää, prujektinjohtaja sanakirjaprujetktissä. Kuva: Privaatti
Niitä oon töitä mikkä ei koskhaan lopu. Tehhä meänkielen sanakirjan oon yks semmonen prujekti. Anders Alapää päivittää vuona 2022 tikitaalista meänkielen sanakirjaa, työ joka alotethiin 2008. 13 vuotta jälkhiin, määrä ruottalaisia sanoja oon 27 000.
– Uusia sanoja tullee koko aijan ja kieli kehittyy jatkuvasti, sannoo Anders.
Erling Wande, Märta Nylund ja Birgitta Rantatalo alotit 2008 suuren työn rakentaa ison sanakirjan mikä ensi alusta piti olla netissä. Prujekti järjestethiin Meän Akateemissä ja rahotethiin muunmuassa Kieliraatilta, Valtion Kylttyyriraatilta ja meänkielen hallintokunnilta.
Syy siihen, ette verkosto priuriteerathiin ennen kirjaa, oli ette moni nuori oon harjaintunnu hakehmaan netiltä ja net oon tärkeä ryhmä.
Paljon ihmisiä oon auttanhee monena vuona ylösrakentamisen kans. Materiaalin kokoaminen oon ottanu ison osan aijasta ja moni oon vapaehtosesti ollu myötä. Sanankokoaminen oon tehty monela laila; sanoja oon koottu esimerkiksi nauhotetuista haastatteluista, raatiosta, kirjoista, avisista, ylöskirjotetuista lauluista meänkielelä, Lassinantin arkiivista ja suulisista selityksistä, preivistä ja paperipalasista missä oon sanoja.
2018 sanakirja julkasthiin netissä Isofin kotisivula (Instityytti kielile ja kansanmuistoile).
https://kieli.isof.se/meänkieli
Kytkethään fraassiin
Isosanakirjassa kytkethään kohta kaikki sanat sanonthiin ja fraassiin, mikä tekkee helpomaksi käsittää käyttöä.
– Se antaa pareman tion sanasta ko se ei ole aivan isuleerattu sana, sannoo Anders.
Työssä oon kans otettu paljon huomiota kolmele isole varieteettialueele Tornionlaaksossa: Kieruna, Jellivaara ja Väylänvarrenvarieteetit. Kaikila varieteetilä oon sama arvo. Anders teki lujasti työtä isosanakirjan kans 2014 – 2028. Nyt hään oon taas kytketty siihen joksiki kuukaueksi päivittelyn kans.
– Oikeasthaan sitä ei valmistu koskhaan. Niitä tullee paljon uus-sanoja ja kieli kehittyy koko aijan. Nyt justhiins mie tarkastan eninpäin korektyyrivirheitä.
Osassa ruottalaisia sanoja meänkielelä löytyy (ko tämä kirjotethaan) 27 327 sannaa mikkä oon käänetty meänkielele. Määrä meänkielensanoja tutkithaan olevan suunile sama.
Ko met kokosimma niin se oli osittain suulista materiaalia esimerkiksi nauhotuksia ja haastatteluja mikkä löytyvä paikannimiarkiivissä. Jokku nauhotukset tehthiin 1950 – luvula.
– Vanhiimat mitä olema kuunelhee tehthiin 1870 – luvula.
Oonko uuet sanat erityinen haaste?
– Joo, met olema menhee läpi kirjalisuutta ja avisiartikkeliä esimerkiksi METavisista 2000-luvulta.
Referensiryhmiäki eri kielialueilta Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä oon luotu ja työpajoja
uus-sanoissa oon pietty monela kantin.
– Net sait esimerkiksi hunteerata mikä ”mitträcke muturitielä” oon. Yks esitys oli
”väliaita”.
Sanakirjassa seisoo nyt ”keskiaita.”
Loi innostusta kylttyyriasioile
Sanakirjaprujekti ei ole aivan ette ottaa esile sanoja, sannoo Anders. Tehtävä oon kans
tärkeä osa revitaliseerinkityössä.
– Met loima innostusta kielele ko met reisasimma ympäri ja kohtasimma ihmisiä työpajoissa. Piiain se monele herätti ylpeyttä kielele, kylttyyrile ja omale histuurialle.
Milläs tet tiättä mikä oon oikeen eli väärin ko aattelee sanoja ja sanontia?
– Meän rooli ei ole koskhaan ollu ette olla tuomari kielele missä oon paljon varieteettiä, meän päämäärä oon ollu kuvata kielen. Suulisesti ja kirjotuksessa. Meän tehtävä ei ole ette päättää mikä oon oikeen eli väärin.
Anders ja työryhmä työskentelevä kans sillä mallin ette näyttää missä yhtheyessä sanat oon käytetty ja kans ilmottaa lähtheet.
Joku sana, minkä kans sie olet saanu tehhä erityisen paljon työtä kääntää?
– Alkupäivinä 1900-lukua oli tauti veressä hevosilla mikä kuttuthiin ”näivetystauti”. Piiain sille löytyy sana ruottiksi mutta met emmä ole löytänhee sitä.
Sitten saattaa olla sanoja jokka sitä käsittää mitä net merkittevä mutta oon hankala löytää ruottalaisen vastaavan sanan. Jokku ruottalaiset sanat saattava olla hankalat kääntää. Työskenteleminen levveyelle oon kans ollu haaste.
– Moni meistä jokka alusta olima töissä sanakirjaprujektissä, oli lähtösin Korpilompolosta mutta se oli tärkeä ette ihmiset muualtaki Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä tunsit ittensä olevan myötä työssä. Mie olen tehny paljon työtä levveyen kans.
Praktinen työ isosanakirjan kans oon tehty yhessä Tromsön yliopiston kieliteknolookisen osaston kans.
Susanne Redeboo
käänös Linnéa, Karin ja Märta Nylund
