Institutet för språk och folkminnen/Kielen ja kansanmuistin instityytti , Isof, järjestää kaks tapahtumaa meänkielenpäivänä 27. fepryaaria, puolenpäivän seminaarin Stockholmissa missä fuukkys oon kieliteknolokii ja iltatapahtuman Kierunassa missä oon mysikkiä, kvissiä ja luentoja.
Isof oon tehny kieliteknolokiityötä meänkielele pohjoismaisessa projektissä Små språk i Norden/Pieniä kieliä Pohjoismaissa. Seminaarissa met näytämä eri kieliteknolookisia työneuoja joita Giellatekno Tromsan yniversiteetti Norjassa oon alkanu keksimhään. Se oon yks minuriteettikielistä joka ei ole keriny niin kauas, mutta met halvama selittää mitä työneuoja löytyy, mitä oon tekheilä ja mikä saattaa olla maholista tulevaisuuessa, esimerkiksi tavvaustarkastus ja tekstinkokoaminen, sannoo Elina Kangas, kielenhoitaja meänkielessä Isofissa.
Kieliteknolokiiekspertti Rickard Domeij isofista selittää kieliteknolokiista ylheisesti, Marie Mattsson selittää kieliteknolokiisatsauksesta pienile pohjoismaisile kielile ja Elina Kangas selittää hänen työstä projektissä. Meri Alarcón joka kans oon töissä kielenhoitajanna Isofissa, fukyseeraa kunka saattaa tehhä työtä meänkielentekstitten kans.
Mie tulen selittämhään minun roolista toimittajanna makasiinissä Meänmaa, kunka lukkee korektyyriä meänkielisissä tekstissä, kunka käyttää sanakirjoja ja kunka saattaa hunteerata eri tekstistä. Se oon eri olosuhtheet ko tekkee töitä minuriteettikielisten tekstitten kans ja se oon usseen kolektiivinen työ, esimerkiksi kysyä muilta puhujilta sanoista ja kramatiikistä.
Kierunassa, missä oon vastaaukastu kontturi meänkielen kansaliselle kielikeskustalle, suunitelhaan iltatapahtuman ylheisölle.
-Met esitämmä Meänkielen Kielikeskustan, piämä luentoja kielestä, piämä kvissin meänkielelä, mysikkiryhmä Gammarn essiintyy ja laulaa ruottiksi ja meänkielelä ja met toppaama kangosenkakkoja ja voipaakelsia, selittää Paula Kruukka, kieleneistäjä Kierunan kielikeskustassa.
1988 meänkielenpuhujat julistit meänkielen omana kielenä juhlalisesti Pajalassa. Se oli 12 vuotta ennen ko meänkieli sai kansalisen minuriteettikielen staattyksen Ruottissa. 2016 yhtye Meänmaa päätti ette vietethään meänkielenpäivän joka vuosi 27. Fepryaaria ja joka vuosi kiinostus tälle päiväle oon kasunu – nykyaikana järjestethään tapahtumia ympäri maata ette huomauttaa tästä päivästä. Vaikka se oon yli 30 vuotta siittä ko meänkielenpuhujia päätit ette meänkieli oon oma kieli, moni puhuja ei tiä tästä päivästä 27.fepryaari, meinaa Paula Kruukka.
Se oon hyvä ette päivää huomathaan. Met tarttema tehhä näkösäksi ja levittää tietoa, kaikki huomaaminen mitä kieli saapi oon hyvä – ja se oon hieno ette löytyy oma päivä meänkielele.
Elina Kangas joka oon seuranu meänkielen kehitystä pitemän aikaa kielenhuoltajanna oon huomanu ette löytyy enämpi kirjoja meänkielelä, tapahtumia kielestä ja useampi lukkee meänkieltä peruskoulussa ja yniversiteetissä.
Mutta puhujat oon vanheemat niin se oon hankala tietää jos kieli tosihaan oon vahvistunnu. Se oon vieläki uhattu kieli. Satsaus nyt meänkielen kielikeskusthaan Mataringissä ja Kierunassa oon histuurialista. Se oon ensimäinen viranomhainen joka oon saanu kielen elävyttämisen tehtäväksi.
Se tykkää ette sen siihaan ko puhua kielen oppimisesta, fuukkys pittää olla ette puhua kieltä ja pittää sen hengissä.
-Se vaatii ette muuttaa mieltä. Met saatama elävyttää kieltä esimerkiksi sillä ette net jokka saattava meänkieltä puhuva sitä muitten kans, ette net jokka saattava puhua oppiva kirjothaan kielelä
ja ette enämpi ihmisiä saava innostusta puhua meänkieltä kotona ette se leviä tulevalle sukupolvele.
Tule fölhjyyn eli seuraa tapahtumia tikitaalisesti. Ohjelmat oon meänkielelä ja ruottiksi:
https://www.isof.se/pa-gang/evenemang/evenemang/2023-02-06-meankielidagen-seminarium-om-sprakteknologi
