Birger Winsa hakkee uusia ääniä jokka typpaava filmiä meänkielele. Kuva: Privaatti
Nyt oon selvä ette monta popylääriä lastenohjelmaa saapi typata meänkielelä. Birger Winsa, meänkielen tusentti, hakkee miesääniä ikäryhmästä 20 – 40 vuotta kesän nauhotukshiin.
-65 ääntä pittää saa, vaikka yks ja sama ihminen saattaa tietekki lainata äänensä monele eri karaktäärile.
Birger Winsa sai paljon pusitiivistä kritikkaa ko se oli kääntäny ja antanu typata SVTn joulukalenterin ”Selman satu” menny vuona. Se lähätethiin SVTssä joulukuussa. Siinä sillä ittelä oli kantava rooli keksijännä nimeltä Efraim von Trippelhatti.
-Mie olen huono luenoittija mutta hyvä ääninäyttelijä. Näyttelijännä eri puolet minun persoonasta saava tulla esile.
Kevän aikana Birger oon kääntäny lissää lastenohjelmia mutta tällä kertaa lyhemässä muo’ossa ko ”Selman satu”.
Sillä oon vaitiolovelvolisuus tuotanoista eikä saa paljastaa missä typatut ohjelmat lähätethään eli mikkä net oon.
-Arvattavasti jokku näkyvä SVTssä mutta raatiotuotantoja saattaa kans olla kysheessä, se sannoo salhaisesti.
S’oon typpausliike Eurotroll joka oon Birgerile antanu tehtäväksi kääntää lissää maanyksiä, hakea ääninäyttelijöitä ja avustaa äänikoutsaamisessa Narvavägenin styytiossa Stokholmissa.
Eurotrollin nauhotusstyytiossa Stokholmissa. Kuva: Susanne Redebo
Eri pitusia tekstiä
Birger selittää käänöstyön haastheista:
-S´oon hankala tietää koska lainasannaa käyttäis – mutta uskon ette saapi olla aika hööli ette ihmiset nauraisit. Ei sitä tartte olla niin formälli aina.
Toinen haaste oon tekstinpittuus.
-Yks lausunta meänkieleksi oon kohtapa aina pitempi ko vastaava ruottalainen lause, piiain 5-10 prusenttiä pitempi. Sie piät karsia poijes paljon tekstiä ette huuliliikanto taimaa. Ja sitte pittää mennä niin hoppua, met justeeraama samala ko pantaama.
Birgerillä oon keino millä lyhentää tekstiä. Se vaihettaa ”hään oon” lyhemphään ”hän on”. Numerot luova kans paljon vaivaa.
-Sehään mennee puoli viikkoa sanoa 23 504 meänkielelä. Minun vaihtoehto oon ette käyttää ruottalaisia numeroita ette synkata huulenliikanon.
Vielä yks haaste oon tyyli: missäs yhtheyessä saattaa käyttää vissiä sanoja eli sanontia?
Sie laitat suomalaisia sanojaki sekhaan?
-Jo, ”öde”-sanasta tullee ”kohtalo” vaikka mie tiän ettei kukhaan Pajalassa käytä sitä kirjotuksessa. Ussein mie käytän synonyymiä jokka sopiva paremin lapsile ko net enämpi raahvaat sanat.
Nimiäki, sukunimiä ja paikannimiä, muutethaan Tornionlaakson paikalishiin muotoihiin: Aidanpää, Juntti, Lahti ja Pajala tullee esile vähäs missäki.
-Sillon lapset tunteva tutuksi.
Kevväilä Birger haki miespuolisia näyttelijänääniä ikäryhmästä 20-40 vuotta sosiaali meetioitten kautta.
-Vaimoja yli 50 vuen oon runshaasti. Vaimot oon enämpi tuntevia eikä pölkää esittää tuntheita mikrofoonin eessä verrattunna miehhiin. Miehet oon vastahakosia ääninäyttelemisheen, net oon kankeamat. Tämä ero oon ylheisesti tunnettu typninkipiireissä.
Birger kokoaa taattapaashiin ääniä jokka se tykkää intressantiksi ja net oon sitte saatavanna hiljemin kans, ei vain kesän nauhotuksissä.
Typpausliikheelä Eurotroll Stokholmissa oon tavattoman hienot huohneet. Kuva: Susanne Redebo
Mikäs typparista tekkee hyvän sinun mielestä?
-Sillä oon luonolinen ääni. Ei saa kuulua ette se oon näyttelemistä ja maanyksenlukemista. Jos oon huono lukheen sitä helpola änkyttää ja sitä emmä halva.
Birger kehottaa ihmisiä hakheen filmi- ja typninkimaihlmaan.
-Typpaaminen oon hauska ekstratulo ja jonku sorttinen koulutus sille joka halvaa oppia meänkieltä vielä paremin.
Meänkielensi Birgitta Rantatalo, Linnéa Nylund oon tarkastanu.
Alaviite: Oleks innostunnu typpaahmaan filmiä eli raatioohjelmia meänkielelä? Lähätä meili Birger Winsale (meänkieleksi) ja selitä kunka hyvin ossaat kielen. Meili: [email protected]
