Warning: Undefined array key "status" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 293

Warning: Undefined array key "subscription" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 296
Koloniaaliset koulusalit sulkeva ulos meänkielen ja tornionlaaksolaisen kylttyyrin – STR-T

Koloniaaliset koulusalit sulkeva ulos meänkielen ja tornionlaaksolaisen kylttyyrin


Ruottintamisprosessi ellää vielä niitten ihmisten kautta jokka tänäpäivänä oon Tornionlaakson kouluissa, meinaa Pär Poromaa Isling, joka oon tutkinu tätä asiaa. (Valokuva: Privaatti)

Ruottin koulusysteemi oon aivan ruottalainen ja aijaa ulos meänkielen ja tion Tornionlaakson histuriasta ja kylttyyristä. Tämän näyttää tutkimus, minkä Pär Poromaa Isling, lektori Uumajan yliopistossa oon tehny. Mutta toivetta löytyy, ennen kaikkia niissä resyrsissä joita ei käytetä ulkopuolela koulusalia.

-Ko mie kävin koulua niin emmä met saahnee oppia paljon mithään saamelaisesta eli tornionlaaksolaisesta kylttyyriperintheestä, selittää 39-vuotias Pär joka kasusi ylös Haaparannala ja Jellivaarassa.

Pär (keskelä ) oon kans myysikkeri ja jäsen ryhmässä Väärt. Hänen suku tullee Lautakoskesta ulkopuolela Pajalaa. (Valokuva: Privaatti)

Sen jälkhiin kummatki, alkuperäkansa saamelaiset ja tornionlaaksolaiset, oon tunnustettu kansaliseksi minuriteetiksi. Mutta näkkyykös se opetuksessa? Pär halusi hänen roolissa tutkijanna Yhtheiskuntatietheelisessä institysuunissa ottaa selvile miltä se näyttää tänäpäivänä: minkäslaista se oon olla tornionlaaksolainen ruottalaisessa koulussa?

Tulos tutkimuksesta oon aika masentava. Vasta julkastusta artikkelista ”Young Tornedalians in education: the challenges of being national minority pupils in the Swedish school system” (”Nuoria Tornionlaaksolaisia koulutuksessa: haastheet ette olla kansalinen vähemistöoppilas Ruottalaisessa koulujärjestelmässä”) kertoo ette ko opettajat astuva sisäle koulusalhiin niin suurinpiirthein kaikki tornionlaaksolaisuus katoaa. Niin opetus omasta kylttyyristä ko kielestä.

Tämä selvitethään sillä ette ruottalainen koulujärjestely oon aivan ruottalainen. Ei siinä anneta tillaa tiole tornionlaaksolaisista, kyltyyristä ja kielestä vaikka opettajilla oon paljon tietoa näistä. Ja vaikka oppilhaat kyselevä sitä!

Pärin tutkimus perustuu 28:aan haastattelhuun kahessa jymnaasiekoulussa Tornion-laaksossa. 18 niistä oli oppilhaita jokka kävit opinto- eli ammattivalmisteluprukrammia, kaheksan oli opettajaa ja kaks rekturia. Työ päätty kahtheen tutkinthoon, joista yks koski oppilhaitten haastheita ruottin koulussa. Toinen kuvvaa kunka opettajat ja rekturit käsittelevä aihneita ja kysymyksiä omasta minuriteetistä.

Oppilhaat Tornionlaaksossa ei tunne ette heitä kattothaan kansaliseksi vähemistöksi nykyaijan koulussa. (Valokuva: Pexels)

Nuoret joita Pär haastatteli olit oikeen innostunhee meänkielestä ja heän kylttyyristä ja halusit oppia enämpi siittä.

-Samala net tykkäsit ette vailtu tämmöstä tietosisältöä opetuksessa mitä net olit käyhnee. Niin peruskoulussa ko jymnaasiekoulussa. Kaikki 18 oppilasta olisit haluhnee oppia enämpi.

Miksis se näyttää tältä?

-Yks ongelmista mie kuttun ”koloniaaliseksi koulusaliksi”. Net opettajat jonka kans mie puhun osasit meänkieltä, olletikki net vanheemat, ja niilä oli paljon tietoa kielestä ja kylttyyristä. Mutta ko net astuit sisäle koulusalhiin niin tornionlaaksolaisuus katosi. Net häyt sopeutua siihen koulusalin malhiin.

-Net sanot itte ette net ei paljon ollekhaan käyttänhee meänkieltä eli puhuhnee tornionlaaksolaisuuesta heän opettajanroolissa.

Pär selvittää sen ette koulu oon aivan ruottalainen institysuuni, ei näytä olevan siiaa tornionlaaksolaisele minuriteettikattanolle opetuksessa. Koulujärjestys aijaa pois paikaliset arvot.

-Opettajat sanot ette koulujärjestys oon heiko näissä kysymyksissä ja oppimateriaalia ei ole, ei kielestä eikä kylttyyristä.

Tutkinossa tulhaan tuloksheen ette ruottalainen kielikylttyyri ja pulitiikka aijaa ulos meänkielen ja tornionlaaksolaisten tiot/kokemukset koulusalissa.

-Dekoloniaalisista ja postkoloniaalisista teoreettisistä perspektiivistä sen saattaa kattoa perinöksi ruottintamisprosessistä, ette se ellää niitten ihmisten kautta jokka oon Tornionlaakson kouluissa tänäpäivänä.

Opettajat ja oppilhaat ymmärtävä ette heän ommaa tietoa ja taitoa ei panna etusiale opetussuunitelmassa. Opettajat ei saa apua valita mitä net pitävä ottaa ylös ja koska, ja oppilhaat ei tunne ette heitä kattothaan kansaliseksi minuriteetiksi.

Uskoks ette se loppuu tähhään?

-Ei, ko oon paljon tietoa löytyny. Ensiksi nuoret oon vauhtissa ja halvava oppia lissää. Toiseksi oon opettajia ja rekturia joila oon paljon tietoa. Siihen oon perusta ette saattaa käyttää resyrsiä paremin.

Toivekasta oon kans net ”dekoloniaaliset pakkarit” jokka pitävä kylttyyrin ja kielen elävännä. Kahvihuohneet oon yksi pakkari missä henkilökunta puhhuu meänkieltä ja selittävä omala kielelä kylttyyristä ja tapahtumisista.

-Meänkieli oon niin liitetty praktisheen työhön ette ”pakkarissa ” oon meänkielenpohjasta kylttyyriä käynissä. Täälä löytyy petakookinen resyrsi mitä ei käytetä ja paljon mitä saattais käyttää. Tuntuu toivekhaale ja jännäle.

Oppilhaat ja opettajat ei kans katto koulua paikaksi missä saapi tietoa mikä koskee ommaa minuriteettiä, se löytyy sen siihaan työmaala.

Päärin lopputulos oon ette pulitiikka häätyy tulla paremaksi antamhaan kouluhenkilökunnale työvälihneitä ette saattaa antaa nuorile tietoa. Kouluviranomhaiset häätyvä puhua opettajitten ja rekturitten kans ette ”met halvama ette tet prioriteeraatta näitä asioita”. Niinku se nyt oon se annethaan tunne ette tämä tieto kattothaan matalamaksi ko muut tiot.

-Se pitäs olla valtion velvolisuus ette järjestää esimerkiksi parempia ja enämpi oppimateriaalia. Muuten tullee vaikeuksia opettajille ja rekturille.

Tunnettu oon kans ette Ruotti oon saanu kritiikkaa Europaneuostosta ette net oon huonot seuraahmaan ja tekheen eläväksi/totheuthaan heän tehtäviä kansalisia minuriteettiä kohi.

-Ruottin koulu häätyy tulla enämpi aukein ruottalaisele minuriteettipulitiikale.

Meänkielentänny; Märta, Karin ja Linnea Nylund