Nyt oon veto tornionlaaksolaisten vähemistössä saa tietää enämpi omasta taustasta ja histuuriasta. Enämpi ihmisiä hakkee heän itenttiteettiä ja työ joka oon käynissä valtiolisessa tutkimuksessa Tottuus ja sovintokomisuunissa tornionlaaksolaisile, kväänile ja lantalaisile oon herättänny vähemistölaisia.
– Into johtuu muun muassa assimileerinkihistuuriasta, ja pakotetusta intekreerinkistä. Moni tietää ette het oon erilaiset enemistösamhällistä, esimerkiksi ette heän esivanhimat oon elähnee kokohnaans suomenkielisissä kylissä eli ette heän pere ja sukulaiset oon muuttanhee suomenkieliset sukunimet ruottalaiseksi, sannoo histuurieinnostunnu William Torikka, puhheenjohtaja nuoritten förpyntissä Met Nuoret.
Mutta kyse tiosta tornionlaaksolaisten histuuriasta oon isompi ko mitä löytyy, hään meinaa. William mainittee kirjaa Tornionlaakson histuuria 1990-luvulta, mikä fukyseeraa aiasta vuotheen 1809 – aika tornionlaaksolaisen itenttiteetin luomisesta ja histuuria assimileerinkistä ja kielelisestä alaspainamisesta, mikä tullee sitten, vailtuu kokohnaans. Tänäpäivänä keskustelut oon sen siihaan käynissä sosiaalisissa meetioissa esimerkiksi Facebook- ryhmissä Tornionlaakson histuuria ja Sukututkiminen Tornionlaaksossa mutta oon kans paljon aktiviteettiä kylitten omila Facebooksivuila sivut joitten nimet oon esimerkiksi ”Sie joka olet…”. Sielä jaethaan kuvia ja tehhään tutkimuksia.
– Jokku halvava enämpi tietoa heän sukulaisten kylistä ja suvusta, muut halvava enämpi perustavan tion maanpruukista ja mettänhoiosta monta sattaa vuotta sitten.
Oman histuuriainnon hään oon saanu papalta joka oon tornionlaaksolainen ja mamma joka oon saamelainen, molemin selitit histuurioita sukulaisista mitä net olit kuuhlee vanheemilta sukulaisilta. Histuuria hänen murfaarin farfaarista joka jahtasi karhua keihäälä hään ossaa nyt ulkoa. Keihäs löytyy
Olen itte lukenu monesta traakisesta elämänkohtalosta ja köyhyyestä Tornionlaaksossa, mutta mikä oon koskenu minhuun enniiten oon vanhat käräjäpaperit mikkä selittävä minun esivanhimitten omat sanat, vaikka net oon tokymentissä kirjotettu ruottiksi. Oon vähän hauska nähhä ette met tornionlaaksolaiset monesti olema sukua toisten kans.
William selittää nuorista millä oon tornionlaakson tausta ja Tukholmassa menevä myötä nuoritten förpynthiin Met Nuoret, vaikka net ei piiain ole koskhaan käyhnee Tornionlaaksossa, samala ko Tottuus ja sovintokomisuuni antaa uutta valoa ja kokoa tietoa väkistämisestä koko vähemistön histuuriaa. Meetia huomauttaa vähemistön histuuriaa enämpi ko ennen, tykkää William. Poromaakomitea joka pittää jättää esityksen uutheen poronhoitolakhiin innostuttaa kans, erityisesti kvääniä ja lantalaisia Kierunan-, Jellivaaran- ja Pajalanalueela. Se oon tärkeä histuurinen kysymys mikä kytkee itentiteethiin, kuuluvaisuutheen ja oikeuksiin.
Uusia löytöjä saattava kans kirjottaa vähemistön ja Norrbottenin aikhaista histuuriaa. Vivunkissa oon löyetty merkkiä varhaisesta rauantekemisestä 2000 vuotta sitten ja ennemin vanhoita asunpaikkalöytöjä ja viikingahauta Sangiksessa oon näyttänhee varhaista histuuriaa alueela. Löyöt luova kans uusia kysymyksiä mitä ihmisiä tällä alueela liikku siihen aikhaan.
– Se oon erittäin tärkeä ette tämmöstä histuurialista tutkimusta tehhään. Moni oon sitä mieltä ette Norrbottenin histuurian häätyy kirjottaa uuesti, mutta millä laila? kyselee William.
Teksti: Karin Skoglund
Käänös: Karin, Märta & Linnéa Nylund
