Luulajan kunnan hakemus päästä meänkielen toimintakunnaksi lykkäintyvät sen jälkhiin ko kulttuuriministeri oli topanut kaikki hakemukset jokka oon tarkotettu vueksi 2016.
– Se oon aivan tuhoavvaa, sannoo Lennart Rohdin, joka oon tehnyt työtä vähemistöpolitiikan kansa hallitustasola.
Lennart Rohdin, entinen valtiopäiväjäsen, oon taistelukiirilä sen jälkhiin ko kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke on ilmottanut, ette hallitus jääpii oottavalle kannale uutten kunnitten hyväksymisestä toimintakunniksi v. 2016. Hään ilmottaa, ette ensin oon pakko tarkhaan tutkia kunka minuriteettipolitiikka toimii praktiikassa. Toornionlaaksolaisile tämä syyskuussa annettu, shokkaava tieto, ette Luulaja, joka oon seuraava kunta vuorossa, luultavasti saapii oottaa vuotheen 2018 asti, ennenko se saattaa liittyä toisten toimintakunnitten joukhoon (Kieruna, Jellivaara, Pajala, Matarinki, Haaparanta ja Kainus). Toimintakunnan tärkein tehtävä oon tarjota sielä asuville lasten- ja vanhustenhoiossa meänkieltä puhuvaa pärsunaalia.
Ette päätös viipyy tarkottaa ette Luulaja tulevanna vuona ei saa sitä korotettua 500 000 kruunun valtionapua meänkielen kehittämisheen.
– Luulaja saattaa tietenki siittä huolimatta alkaa kehittämhään huoltoa tällä alala, mutta mie en ole vielä koskhaan nähnyt, ette kukhaan olis, tämän päivän hankalassa ekonomiissä, pannu käynthiin tällaista hommaa, pättelee Lennart Rohdin.
– Tämä lykkäintyminen oon tuohava, ko met tiämä, ette tämä päätös ette päästä toimintakunnaksi Luulajan kannalta ei ole ollut helppo tehhä. Nyt tämä hiljastuu taasen ja kaikki lykkäintyy tulevaisuutheen. Asiat unohtuvat ja henkilökunta vaihettuu.
Miksis hallitus sitte halvaa tarkhaan tutkia, kunka minuriteettipolitiikka toimii? No kuntia oon moitittu siittä, ette net ei saata toimia lain jälkhiin ko vanhustenhoiossa ja koulussa oon puutetta kielitaitoisista. Tämä ei koske ainuasthaan meänkieltä vain sama haaste oon ruottinsuomalaisila, roomila, juutalaisila ja saamelaisila. Kielitaitoisten puute oon johtanu siiheen, ette vanheemat joissaki paikoin häätyvät auttaa löytämhään henkilöitä, jokka saattasit opettaa.
– Mutta huomakkaa, ette tätä prupleemiä ei ole olemassa niissä kunnissa jokka jo oon toimintakuntia vain niissä jokka ei ole toimintakuntia, sannoo Lennart Rohdin, joka itte oon hallituksen puolesta tutkinut kunka lakia nouatethaan. Lennartin mielestä ette net koulut, jokka oon tomintakunnitten ulkopuolela, ei ota lakia kaikitten oikeuesta äitinkiehleen, riittävän vakavasti.
– Net häätysit tehhä kovempaa työtä ja freistata löytää henkilöitä jokka ossaavat sitä minuriteettikieltä jota kysythään.
Niin ette mitäs nyt tapahtuu? Rohdin huomauttaa, ette mukkikhain asia oon ette hallituksela oon paha perräintyä sen viimi päätöksestä ko määrärahhaa ei ole varattu uuessa bydjetissä uutten toimintakuntien perustamisheen tulevanna vuona.
– Mie toivon kuitenki ette het kuitenki kuuntelevva minuriteetitten järjestöjä, jokka nyt on pyytänheet päästä kulttuuriministerin puhheile pohtimhaan näitä asioita. Varmasti löytyy jonkulainen teknilinen ratkaisu, jonka avula tästä päästhään irti. Piiain saatethaan siirtää rahhaa kevään lisäbydjethiin? Sitä kuitenki mie toivoisin.
Meänkielensi Erling Wande
