Warning: Undefined array key "status" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 293

Warning: Undefined array key "subscription" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 296
Meänkieli-peppi parhaala lähätysaijala teeveessä – STR-T

Meänkieli-peppi parhaala lähätysaijala teeveessä


Tuottajalla Deniz Nuray Merdol oon juuret Turkissa mutta tuntee syän yhtheyen Tornionlaakson ja ihmisten kans sielä. Valokuva: Privaatti

-Nauhotus oon ollu tuntheelinen vaara-laaksorata voimakhaila selityksilä. Se oom päivänselvää ette meänkieli histuurisesti ei ole saanu sen tilan minkä se olis ansainu ruottalaisessa enemistöyhtheiskunnassa.

Näin sannoo Deniz Nuray Merdol, tuottaja UDSY:ssä, joka oon SVT2:n ”No niin- låt oss prata” (”No niin- alama praathiin”) takana.

 

”No niin- låt oss prata” (”No niin- alama praathiin”) oon reportaasisarja meänkielestä. Ohjelmat lähätethiin aprillissä ja maissa tänä vuona neljässä osassa.

Keskelä oon eri perheitä ja yhtheistä niilä kaikila oon ette net halvava saa takasi kielen.

-Yks tarkotus ohjelmalla oon ollu ette kiinostuttaa ja mutiveerata nykysiä ja tulevia sukupolvia, sannoo Deniz.

Toinen tarkotus oon ette levittää tietoa tornionlaaksolaisista ja heän kylttyyristä muuale Ruothiin. Net neljä ossaa kuvvaava eri vaiheita kielelisessä kehityksessä. Kaikila jokka oon myötä oon samalaisia mutta silti erilaisia kokemuksia heän lähestymisessä ottamhaan takasi heän itenttiteetin ja kylttyyrin.

Fuukkys poroile Tornionlaaksossa Valokuva: UDSY

”Niinku tulla kotia”

Kieliaktivisti Daniel Särkijärvi Alakaihnuulta toimii ”katalysaatturinna” ja inspiratöörinä. Hään pittää ohjelman koossa, kuuntelee osanottajitten selityksiä ja antaa perheile tehtäviä ette päästä etheenpäin heän yrityksissä. Hänen rolli oon hyvin tärkeä ja Deniz killaa häntä. Ilman Danielia sarja olis ollu kokohnaans erilainen.

Ohjelman johtaja Daniel Särkijärvi nauhotuksitten välissä kuvajan Tony Zaitoonin, UDSY kans. Valokuva: UDSY

-Meile se oon ollu tärkeä ette saa esile niin aitoja selityksiä ko maholista ja ette net jokka jakava niitä muile tunteva ittensä turvalisiksi. Met halusimma ette net jokka oon myötä tunteva ette net oon tyytyväiset kunka heitä kuvathaan – ja siinä met olema onnistunhee.

Denizelle se oli vähän niinku tulla kotia ko hään kohtasi tornionlaaksolaisia.

-Mulle oon tuttua ette olla hyäntahtonen, perhesitheet, tuntheet ja vielä riiat joita oon. Mie tunnen syän kylttyyrisen yhtheyen niitten kans vaikka mie itte olen turkkilainen.

Monela UDSY:n tuotantoryhmässä oon juuret muissa maissa ja niilä oon kokemusta ette ei kuulua enemistöyhtheiskunthaan kokohnaans.

-Mie uskon ette se oon etu työssä. Minun työkaveritten itenttiteetit ja paikat Ruottissa ei ole olhee päivänselvät eikä minun omakhaan.

 Kotifilmaus

Tahalansa tehty valinta nauhotuksessa oli ette antaa aktöörit joskus filmata ittensä ja heän perheitä.

-Ko oon ryhmä ympärillä ja isot kaamerat oon käänetty vasthaan se saattaa tehhä ette ihminen jännittyy. Kotifilmaamalla se oon enämpi henkilökohtaista. Se tekkee ette kattojat tuleva lähemäksi sitä joka selittää. Muotokielestäkhään ei tule sillon niin ykskertanen.

”Mie näytän kunka oppimisen saattaa tehhä mukavaksi ja kiinostavaksi”, kertoo kieliaktivisti Daniel Särkijärvi. Valokuva: Susanne Redebo

Issoin haaste

-Tekninen osa pakkasen kans. Se oon ollu haaste ette kaamerat jähyt niin hoppua.

Nauhotukset oon kans vaatinhee laukkomista sisä- ja ulkoseenitten välissä, mikä oon tehny ette linsi välhiin oon hieny kiini.

Siltikhään ei otettu uuesti nauhotuksissa paljon ollenkhaan, kaikki oon tokymentäärisesti filmattu ja työ oon juossu hyvin, kertoo Deniz.

Yks muu asia joka oli erityistä tuotanon kans oon ette sarja alethiin lähäthään niin varsin nauhotuksen jälkhiin.

-Se oli villin hyvä koska kaikki tuntu verekseltä.

Lähätysaikaki oli paras, kaheksan ja yheksän välissä, mikä oon antanu monele maholisuuen kattoa suoriksi, vaikka osat nyt jälkhiin saattaa kattoa SVT Playssä.

Neljä perettä Tornionlaaksosta oon myötä ohjelmassa. Valokuva: Susanne Redebo

Saamakos toivoa jatkoa?

-Joo, met toivoma vielä yhen säsongin. Selitykset, ajatukset ja tuntheet tässä aiheessa ei varhmaankhaan ole loppunhee. Met tehemä työtä asian kans. Lähtökohta oon ollu ette tehhä jotaki mikä oon kauhean tärkeä, ette tehhä jotaki mikä koskee ja innostaa.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund