Anna assuu kahessa paikassa, Kierunassa ja Kurravaarassa. Valokuva: Privaatti
Jokku tarinat häätyvä kypsyä ennenko net päästää irti. Niin se oli Anna Mämmin kirjan kans ”Marja ja pohjoistuuli”, joka julkasthiin huhtikuussa. Lastenkirja, joka oon käänetty meänkielele ja pohjoissaamele, oli alkaissa teatterimaanys, joka jäi kaapinloohvaan 20 vuotta.
– Selitys Marjasta tapahtuu täälä ylhäälä, siinä ympäristössä missä mie olen kasunu ylös, sannoo Anna, joka assuu kummassaki, Kierunassa ja Kurravaarassa. Kääntäjät Birgitta Rantatalo (meänkieli) ja Lea Simma (pohjoissaame) tykkäsit molemin ette se oli hauska tehä työtä tekstitten kans jokka tapahtuva pohjoisruottissa, niitten oikeissa ympäristöissä. Se oon hyvä ette annethaan ulos kirjoja, jokka met täälä ylhäälä olema kirjottanhee meän näkökulmasta.
Kaikki alko teatterimaanyksellä.
– Mie kuljin Teatterilinjaa Malmikentän kansankorkeakoulussa 20 vuotta aikaa ja sain tehtäväksi kirjottaa maanyksen jonka näyttettäis teatteriseenilä.
Jonku vuen jälkhiin hään muutti sen kirjamaanykseksi 6 – 10 vuotihaile lapsile – mutta jotaki selityksessä ei tuntunu hyvältä. Se jäi usb-tikule niin kauon ette hään jonku vuen jälkhiin katto tarinaa uuesti ja alko kirjothaan kolmenkirjan synopsista joissa oon sama päähenkilö. Henkilö oon Marja-niminen, täyttää heti 8 vuotta, ja assuu keksityssä kylässä Hiilusjärvessä hänen fammun kans marsimamatkan päässä kotoa.
2019 Anna kävi kirjailiakursin jonka Tjállegoahti – Saamelainen kirjailiakeskus järjesti. Kursinjohtaja oli Annica Wennström joka innostutti Annan valmisthaan hänen kirjaprojektin Marjasta. Kirjailiakursin kautta Anna sai apua maanyksen muokkauksen kans ja sai neuoja rahalisesta tuesta kirjan julkasemisheen.
Lumio förlaaki sai kysymyksen jos net halvava ottaa halthuun kolmikielisen projektin: ruotti, meänkieli ja pohjoissaame.
Anna Mämmi tepyteeraa kirjailianna. kolmela kielelä! Valokuva: Privaatti
Mistäs kirja sitte selittää? Takapuoleala lukkee:
”Marjan korkein toivomus oon tehhä lumiäijiä ja laskea pulkala hänen syntymäpäivänä. Mutta miksis talvi ei ollu vielä tullu? Matkala kotia fammun tyköä Marja kohtaa mystisen olenon. Se sannoo ette hään oon Pohjoistuuli ja ette hään tarttee Marjan apua. Mitäs karmea Hukka-Nilsi tietää lumesta mikä ei tule? Ja mitäs fammu ei halva selittää? Ihmiset kylässä Hiilusjärvi tartteva talven, mutta milläs Marja saattaa auttaa Pohjoistuulta?”
Oonkos se sinun ommaa lapsuutta mitä met saama nähhä?
– Siinä oon kuvvaa siittä. Esimerkiksi iso kuusi kirjassa oli minun lapsuuen aikana Parkalompolossa. Sitä yliluonolista ja hengelistä tässä selityksessä oon kans ollu luonolisesti minun kasvanin aikana.
Syy siihen ette kirja tullee kolmela kielelä kuuluu yhtheen kirjailian oman taustan kans. Hään oon kasunu ylös meänkielisten vanhempien kans ja luki pohjoissaamea teini-iässä.
– Met olima ensimäinen luokka jokka saima oppia pohjoissaamea jymnaasiassa. Mie valittin pois franskan ja se oli parasta mitä mie olen tehny!
Hään ei puhu kumpaakhaan, meänkieltä eikä pohjoissaamea, suijuvasti, mutta ymmärtää kohta kaikki mitä sanothaan meänkielelä.
– Mulla oli isot korvat kläppinä, se mie otin vasthaan kielen minun ympärillä vaikka ei kukhaan puhutellu minua sillä kielelä.
– Nyt mulla oon vaikea löytää sanoja meänkielelä, mutta ko mie kuulen niitä mie ymmärän. Minun mies puhhuu aivan meänkieltä meän tyttären kans vaikka se vastaa ruottiksi.
– Se tuntuu villin hyvältä saa lukea minun tarinan minun kahela kohta kaohneela äitinkielilä.
Kunkas sie halvaisit ette kirjaa käytethään?
– Se soppii erittäin hyvin kläpile jokka oon kuuesta kymmentheen vuotheen. Mutta koska seikkailu oon kahela kansalisella vähemistökielelä mie uskon ette se soppii niilekki jokka yrittävä saa takasi heän kielen. Se oon niin paljon helpompi jos ensiksi lukkee seikkailun ruottiksi ja sitte jollaki niistä toisista kielistä. Sillä tavala sitä oppii paljon uusia sanoja.
Annala oon lähelä ajatuksheen tehhä vielä kolme kirjaa sarjassa Marjasta.
– Se oon mulla päässä ja joku osa oon paperillaki.
Meänkielentänny: Märta, Karin ja Linnéa Nylund
Nootti 1: ” Marja ja Pohjoistuuli” oon saanu rahalista tukea Saamekäräjiltä, Kulttuurineuostota ja Norrbottenin Rekiuunilta.
Nootti 2: Anna Mämmi oon töissä keskusteluterapeftinä ja yogaopettajanna. Katto www.annaslivskraft.se
