Posted on

STR-T:n stipentit meänkielen lähettilhääle ja kirjailiale

Katarina Kieri ja Sari Oja. Kuva: Susanne Redebo

Nytten oon selvilä kukka oova kaks STR-T:n vuuen 2015 stipentin saajaa. Raahvaitten kulttuuristipenti mennee Katariina Kierille Uppsalhaan ja Pruuaama ja freistaama-palkinto kielilähettiläs Sari Ojalle Pelhoon.

STR-T:n vuosikokkouksessa Kierunassa jaethiin vuosittaiset stipentit.

Sari Ojan valiinan perustheissa nostethiin framile, kunka hään oon vaikuttannu meänkielen hyäksi usseitten teatteriesitysten kautta ja tehny meänkielistä lastenohjelmaa Ruottin raatiolle. Hään oon jo useampanna vuonna vieraillu Piika-nukkensa kanssa Mataringin kunnan esikouluissa ja kouluissa. ”Sarila oon riittänny enerkiiaa ylitte tavanomhaisen. Hällä oon ihhailtava meänkielen, ruottin ja suomen taito ja hyä näppituntuma siihheen, mistä kläpit tykkäävä.” Saria piethään kans oiken tykötulevanna hänen näytteliän työssä ja ette hään ossaa lumota hänen ylheisön.

– Soon niin ihanaa kuula, sannoo Sari. Niinkö varhmuuen siitä, ette oon oikela tolala. Mie oonki päättänny, ette se häätyy olla lysti siinä, mitä mie tehen. Ko tykkää siittä, mitä tekkee niin tullee valmistaki.

Sari pittää, ette elämä oon liian lyhy hukattavaksi sen kautta, ette triivastuu huonosti työshään. Hään uskoo, ette ittelä kullaki oon täälä oma tehtävä: tehhä sitä mistä tykkää ja mille syän oon syttyny. Ilo ja innotus oova Sarin voimanlähtheinä.

Juuri nytten oon Sarila työn alla, yhtheistyössä Mataringin kunnan ja seurakunnan kans, kouluissa kiertävä draamatoiminta. Hänen työn alla oleva Raamattuseikkailu tehhään meänkielelä ja ruottila.

Katariina Kierile jaethaan aikusten Kulttuuristipenti 2015.

Valiinan perustheissa toethaan, ette ”Hänen kirjailian tuotanthoonsa liittyy kaihoa ja systeemin kritiikkiä… Katariinan erinomhaisen skarpit tekstit nostava hänet tärkeäksi tornionlaaksolaisten esikuaksi.” Nimityksesthään hään sannoo:

-Huomion saaminen merkittee aina paljo. Sehään meinaa, ette jokku oova nähnheet ja arvostanheet minun työtä. Voikos sitä ihminen enempi vaatia?

Oos sulla mithään sanottavvaa nimitystekstistä?

-Mie en pruukaa kommentoia ja vielä väheemän arvostella heän perustheita. Niitten muoto oon stipentin antajitten. Mie olen enniitten yllättynny ja iloonen minun viihmeisestä kirjasta Meän arvo (Vårt värde), ette sitä ole lukennu ainoasthaan kourallinen nörttejä kirjalisuusihmisiä ko muitaki, jokka oova pitänheet sitä kiinnostavanna.

Katariina Kieri tuli STR-T:n vuosikokkuuksseen varsin hopusta sen jälkheen ko hään oli käynny Bolognan issoila lasten- ja nuortenkirjamessuila. Hään oli sielä Astrid Lindgrenin muistopalkintoa jakavan raatin jäsenennä tekemässä tunnetuksi vuuen palkinnonsaajaa.

Tästä sie pääset lukehmaan nimitystekstit kokonaisuueeshaan:

Raahvaitten kulttuuristipenti: Katarina Kieri, Uppsala

Katarina Kierilä oon jo ollut kirjailijanna pitkhään. Katarina näyttää kirjottamisen kautta mitä ihmiset menettävät matkala meänkielisestä Kylästä ruottinkielisheen Kaupunkhiin. Hään kuvvaa kunka se sukupolvi joka ei oppinu vanheemitten kieltä joutu niinku johonki välhiin, ilman oikeata kotiolon tunnetta missään.

Hänen kirjottamisseen sisältyy niin kaipuuta ko systeemikritiikkiä. Katarina lausuu sen tällä laila kirjassa Meän arvo: ”Met olima tietosia meän arvosta. Met tiesimä ette met olima joutunheet sinne mihinkä olima joutunheet siksi ette meän mammat ja papat olit paiskanheet lapiot kiini maahaan ja viimistä kertaa pyhkinheet persheensä Haaparannanlehelä ja sitte laukkonheet yhtheiskunnan työmaale”.

Katarinan tekstitten loistava terävyys tekkee hänestä tärkeän esikuvan toornionlaaksolaisile.

Pruuama-ja-freistaama palkinto: Sari Oja, Pello

Sari Oja saapii STR-T:n Pruuama- ja freistaama-palkinon 2015 hänen aikhaansaamisista meänkielen ja kulttuurin hyväksi. Aluksi hään oli matkassa näyttelijännä monessa eri teatterikappalheessa ja hään oon itte tuottanu lasten prugrammia meänkielelä Ruottin ja suomen kielen eessäkävijännä. Sari oon jo monena vuona vierailut esikouluissa ja kouluissa ympäri kuntaa yhessä Piika-tokan kansa. Näistä vierailuista tykäthään paljon. Vuona 2015 Sari oon pelanut alkholistiäitin roolia Toornionlaakson teatterin asettelussa kappalheesta ”Huomena Uusi päivä”, jonka oon kirjottannut Lina Stolz.

Sarila oon tavalista enämpi energiaa. Hänen meänkielen, suomen ja ruottin kielten ossaminen oon kovasti kehuttava niinku oon hänen sormenpäätunne siittäki mistä lapset tykkäävät. Hänen kyky saa täyet ja lapset innostumhaan ko hään itte näyttelee oon aivan erikoinen. Sari oon selvästi näyttäny ette kannattaa kulkea ommaa tietä.

Meänkielensi artikkeli Matti Junes

Meänkielensi nimitystekstit Märta, Karin ja Linnea Nylund

Maja Mella, Sari Oja, Tore Hjorth och Katarina Kieri. Foto Susanne Redebo

Maja Mella, Sari Oja, Katarina Kieri ja Tore Hjorth. Kuva: Susanne Redebo

Posted on

Meänkielenpuhuvista kläpistä tullee teevee- ja raatiotuttuja

Esikoulunopettaja Sari Ojan johtotähti oon ette se häätyy olla hauska oppia meänkieltä. Jos kläpit ei tykkää ette se näyttää mukavalta sie häyt petakookina hunteerata erhiinlaihin. Kuva: Privaatti.

Lapset Mataringissä oon kysytyitä tuotantopuulaakilta teeveessä ja raatiossa. Net jokka saattava meänkieltä saava helposti rollia minuriteettikielisissä ohjelhmissa.

-Moni saapii pruuata lukea rollia ja yhtäkkiä se oon hienoa osata meänkieltä, sannoo kieli- ja kyltyyripetakooki Sari Oja.

Mataringissä oon kuuestoista vuosi menossa hallintokuntana suomenkielele ja meänkielele. Entinen valtiopäiväjäsen Lennart Rohdin, joka oon hommanu minuritettikysymysten kansa, tutkii ette paikka oon eistyny enniiten meänkielen revitaliseerinkityössä ko vertaa muita paikkoja. Paljon Sari Ojan vetovoiman takia. Hään oon monen esikoulun ja koulun minuriteettijärjestelmän takana.

Viimi syksynä järjestethiin esimerkiksi minuriteettiviikko kunnassa missä kaikki kläpit sait viitenä päivänä oppia enämpi maan viiestä minuriteetistä.

Sarin hunteerinki kunka herättää lasten intoa kiehliin oon ette se häätyy olla mukava.

-Tienviittana minuriteettikielessä sie häyt olla tarkkakuulonen. Jos huomaa ette jotaki oon vastahakosta oon tärkeä muuttaa tollaa.

Oon paljon ilhmaista

Sarin into kiehliin, traahmaan ja ette oppia leikilä passaa justhiins kunthaan millä oon lakivaatimus tarjota lastenhuoltoa kokohnaans eli osittain meänkielelä.

Mataringissä ei ole ollu prupleemiä saa vauhtia työhön, Sari tykkää. Kunnala oon paljon ilhmaista koska issoin osa väestä hallittee kolmea kieltä.

-Kohta kaikki meän petakookit esikouluissa ossaava joko suomea eli meänkieltä paitti ruottia.

Siittä hyvästä lähtökohasta suunitelthiin 2014 päämäärän ette joka esikouluosastossa pittää olla henkilö jolla oon kielivastuu ja joka hallittee vähhinthään yhen minuriteettikielen.

Tänäpäivänä kaikki lastentoiminta oon kolmela kielelä, mutta se ei ole oikeasthaan isompi ero siittä kunka se oli ennen muuten ko ette se nyt tehhään tietosesti ja annethaan kaikki kläpit olla myötä.

Sari pruukaa itte tyrneerata esikouluissa hänen Piika-tokan kans, joka laulaa ja leikittellee suomeksi ja meänkieleksi.

-Piika oon tullu oikeen tunnettu täälä, Sari nauraa.

Sari Oja och Piika. Foto Privat

Sari ja hänen tokka Piika Torneustalon esikoulula Mataringissä. Kuva: Privaatti

Hakkee näytteliöitä ja antaa inttervjyytä

Sarin oma työ meänkielen kans alko 2010 semmosenna luovana reisuna missä vain hänen oma fanttasii pani rajoja eri taitheelisissa prosessissa (teatterissa). Tänäpäivänä hänen aika mennee isomassa määrin hallintotyöhön ja planketintäyttämisseen.

-Minun työ oon tullu vähän vakavampi.

Matarinki oon vetäny massmeetian silmät itheensä ja Sari vireästi ohjaa avisimiehiä, oon myötä inttervjyyissä ja auttaa tuotantopuulaakia hakea nuoria näytteliöitä jokka saattava meänkieltä. Kysyntä meänkielenpuhujista oon lissäintynny kovasti.

Keskelä myötätuulta valtion rahaliset avut oon vähenetty suunile puolela miljoonala kruunula joka vuosi.

-Tämä oon tehny ette met lasten- ja kouluhuolossa olema hakehnee yhtheistyötä muitten aktööritten kans, esimerkiksi Ruottin Kirkon.

Mitäs sie uskot meänkielen tulevaisuuesta?

-Jos antaa meänkielen kehittyä uusila sanoila uskon toela ette se tullee elähmään. Monessa perheessä Mataringissä toinen vanhiin tullee toiselta puolen väylää ja pere puhhuu sen suomen mikä oon suomen Toornionlaaksossa – vaikka siinä oon lainasanoja ruottista. Jos met jatkama kuttumhaan tätä sekotusta meänkieleksi se näyttää hyvin positiiviseltä etheenpäin.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund