Jos Uumaja tullee hallintoalue niin puhheenjohtaja uskoo ette paikalisosasto alkais kukkimhaan enemällä rahala ja aktiviteetilä. Toive oon nyt Feministisheen alotheesheen/Feministiskt initiativ joka näyttää intoa olla apuna.
Uumajan osastolla oon suunile 120 jäsentä, ja näin se oon ollu viimi vuosina. Aivan niinku muila STR-T:n osastoila niin keskiikä oon korkea ja net taisteleva ette saa nuorempia jäseniä, sannoo puhheenjohtaja Kerstin Salomonsson joka tuli jäseneksi viis vuotta aikaa. Nyt hään toimii puhheenjohtajanna kolmatta vuotta. Hällä oon juuret Muodoslompolossa/Yli Sopperossa.
Uumaja oon niinku tiethään stytänttikaupunki ja sielä vilisee nuoria lukuintosia toornionlaaksolaisia. Mutta se ei ole helppo värvata niitä.
– Paljon muuta houkuttellee stytänttielämässä,muistan sen omasta aiasta. Ei saamari sitä halunu tämmöstä hommata nuorena….
Ko ynivärsiteetti alkaa syksylä ja järjestää tervetuloapäiviä niin paikalisosasto oon kuitenki sielä ja näyttää ittensä.
Föreninki aijaa kans asiaa ette tehhä Uumajan hallintoaluekunnaksi.
Suunile vuosi aikaa puhheenjohtaja Kerstin anto kansanesityksen kunnale ette Uumajasta tulis hallintoalue ja sillä mallin meänkieli sais korkeaman arvon hoitoliikhessä ja kouluissa.
– Valitettavasti emmä onnistunhee tällä kertaa, meilä ei ollu myötätuuli sillon. Mutta net ei anna perhiin vain suunitteleva ette ottaa yhteheyttä paikkakunnan pulitiikkeritten kansa muula mallin.
– Fi, Feministinen alote oon innostunnu asiasta. Uskoma toesti ette tulis nousu jos met tulisimma hallintoaluekunta muun muassa ette saa irti rahhaa aktiviteethiin ja näkyä enämpi.
– Mutta se vaatii työtä ja mahottoman iso haaste oon ette pittää kielen elävännä.
Uumajan ynivärsiteetilä oon jonku aikaa ollu meänkielenkursia ja into ette lukea sitä oon villin iso. Niin iso ette oon sisäleottotoppi tällä hetkelä.
Paikkakunnanosato tekkee työtä kielen kans pitämällä jäsenkokouksia kerran kuussa yhessä kahvelassa. Sielä saava kaikin, jokka halvava pittää kielen elävännä, puhua meänkieltä.
Joskus tullee ruottia, joskus suomea ja joskus sekotus monta eri kieltä
Yks muu tärkeä aktiviteetti oon kirjasirkkeli mitä järjestethään toista vuotta. 10 -12 henkeä kohtaava joka toinen viikko ja keskusteleva tornionlaaksolaiskirjailioitten kirjoja ja semmosia kirjoja millä oon yhtheyttä rajaseuule. Tänä vuona net laajentava piiriä ja ottava koko Pohjoiskalotin myötä.
Joka kevä ja syksy jäsenet kohtaava krillijuhlassa ja syyrströmminkifästissä.
– Syksylä menimä talole missä järjestethiin syyrströmminkifästi. Oli oikeen sopeva.
Joulukuussa tullee teatteri Tjära människa Tornionlaaksonteatterin kans (föreninki oon myötä järjestämässä). Sitten oottaa vuosikokous ja sillä vuosi loppuu.
– Ei meitä ole niin paljon jäseniä ette emmä saata järjestää paljon enämpää siksi ette ihmiset ei jaksa käyä kaikessa.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
