Besökare på Tärendöholmen.
Juhlaviehraita Täränönsaarela.
STR- T:n 40-vuotisjuhla Tornionlaaksolaisten päivänä 15 heinäkuuta levitethiin ympäri koko maata. Täräntöholmila förpynti järjesti tikitaalisen viettämisen laivlähätyksen vepin kautta monta tiimaa paikan päälä olevalle pypliikile ja seuraajille matkan päässä. Kiinostavia osia kielestä, kylttyyristä ja seuraukset ruottalaisesta asimileerinkipulitiikasta varvathiin palkinonjakamisella ja Höstorkesterin vastakirjotetulla meänkielisellä mysikillä.
Se mikä alko esityksennä kolmelta vapaehtosvoimalta 1981 (Mona Mörtlund, Bertil Isaksson ja Björn Eklöv) sai aikhaan valtakunnalisen förpyntin, STR- T, jolla tänäpäivänä, 40 vuotta jälkhiin, oon yli 2 200 jäsentä ja yheksän paikkakunnalista föreninkiä ympäri Ruottia.
Förpyntin perustajat Mona ja Bertil olit paikala viettämisen aikana ja annoit heän värsuunit minkälaiselta yhtheiskunnan klimaatti näytti ko net alotit työtä nostamhaan vähemistön tornionlaaksolaisten staatystä (nykyaikhaan oon lisätty lantalaiset ja kväänit).
Se ei ollu aivan yksinkertasta, monessa insäntarissa kolmio sai tietää ette net höpisit ja ette se oli tärkeämpi ette sinua kattottais ruottalaiseksi. Riippumatta vastusta, alkhuunpaniat tunsit ette moni oli myötä ja hiljoskellen vastus käänty myötäkäymisseen.
Mona Mörtlund selitti kans ette hään tykkää ette se oon surulista ette tänäpäivänä oon niin vähän meänkielen opetusta peruskouluissa, vaikka 40 vuotta oon tehty kovvaa työtä kielen säilyttämisheen. Hään esitti ette meänkieli pitäs tulla pakolinen kouluaine Tornionlaaksossa.
Nykynen puhheenjohtaja Eva Kvist sano ette into tornionlaaksolaisele kylttyyrile ja kielele kukkii nykyaikana. Moni nuori hakkee heän juuria ja näyttää intoa heän alkuperäle ja kielele mitä net ei piiain koskhaan ole saahnee oppia.
– Kieli saattaa olla minun vaikka mie en ossaa sitä, selvitti Eva Kvist.
Ohjelman konferensieeri Mia Fors (Tornionlaaksonteatterista) luusasi kattojia ohjelmitten välilä viettämisessä. Etukätheen pelatussa tervehtyksessä kylttyyri – ja temukratiiministeri Amanda Lind huomautti kunka tärkeä förpyntin työ oon ja olletikki tottuus- ja sovintokomisuunin jatkuva työ, missä valtion loukkausta ja pahonpitelyä tornionlaaksolaisia, kvääniä ja lantalaisia kohi häätyy tutkia.
Komisuunin puhheenjohtaja Elisabeth Fura perhäänkuulutti lissää selityksiä kunka valtion asimileerinkipulitiikka oon vaikuttannu ihmissiin. Komisuunin kirjuri Stefan Aro selvitti ette haastatteluja oon alotettu kylissä ympäri Tornionlaaksoa – ja ette työlä jatkuvasti oon kantavuutta, vaikka moni vanhemasta polvesta oon keriny kuola. Niin nuorila ko vanhoila oon arvokasta kokemusta ja kaikki selitykset oon tärkeät kuula, hään sano.
Professor emeritys Leena Huss selitti länkin kautta, kunka kielenhäviäminen vaikuttaa ihmissiin monta polvea. Kunka se entinen häpy puhua meänkieltä oon muuttunu häpeämisseen ko ei saata antaa äitinkielen seuraavalle polvele. Hään anto kans esimerkkiä onnistunheista revitaliseerinki-prujektistä säilyttää uhattuja kieliä, esimerkiksi saamelaisila.
Daniel Fjellborg ja sisaret Ewa ja Helena Lassi sait eustaa nuorempaa polvea lavalta. Heän puhe selitti kunka het henkilökohtasesti ottava takasi kielen ja kylttyyrin. Osittain kielikursila mutta kans käyttämällä maholisuuen panna omat lapset meänkielisseen vähemistöesikouhluun.
Daniel oon kans alkanu podin ”Proud to be ummikko” missä hään haastatteluissa ihmisiä, jokka ei ossaa meänkieltä, ottaa ylös kunka net käsittelevä kielenhäviämistä. Hään puhu kans surusta ko ei ole saanti kielele minkä kans oon kasunu ylös.
Met Nuorten uusi puhheenjohtaja William Torikka selitti länkilä tärkeimästa kysymyksestä paikalisföreninkille justhiin nyt: meänkielen säilyttäminen ja kehittyminen.
Kieli ja kylttyyripalkinto jaethiin kans STR-T: ltä. Tänä vuona kaksi henkilöä sai jakkaa sen:
Inga – Britt Uusitalo hänen plokila Facebookissa ”Signen keittokoulu” kunnioitethiin sen humoristisistä ja pedakookisista osista. Henrik Niva kans palkithiin hänen innostuksesta kielen ja kylttyyrin puolesta. Henrik oon repoortteri Meänraatiossa ja levittää kans kylttyyriä mysiikin kautta omakirjotetuila kappalheila joissa oon tekstit meänkielelä.
The Magnettes Pajalasta essiinyit heän kappalheela ”Pajala state of mind” ja Charlotte Kalla yhisty harjotteluleiriltä Sollefteåsta ja selitti mitä Tornionlaakso oon merkiny ja merkittee hälle.
Lähätys lopetethiin filmatuila terhveisillä paikalisföreninkiltä Ruottissa ja yhtheistyökumppanilta Norjassa. Lopuksi nostethiin meänflaku sen omalta keksijältä Herbert Wirlöf.
Illala Kylttyyriföreninkiltä Lava järjesti laivlähätyksen Höstorkesterin kans joka samana päivänä oli julkassu alpymmin eri meänkielen varieteetilä yhtheisellä nimelä Laakson laulut.
Svenska Tornedalingars Riksförbund – Tornionlaaksolaiset ja Tottuus- ja sovintokomisuuni järjestit juhlan viettämisen Täränössä.
Katto STR-T:n juhlalähätyksen, klikkaa: Tornionlaaksolaisten päivä 15 heinäkuuta, STR-T 40 vuotta
Göteborgissa kaupunkin taitemuseo järjesti juhlimisen 15 heinäkuuta missä Meri Alarcon oli konferensieeri. Teema oli uskonto ja Tornionlaakso. Tornionlaakson teatteri näytti teatterikappalheen ”Isän ääni”, jonka Erik Kuoksu oon kirjottannu. Runoilia David Väyrynen puhu kielestä ja retoriikistä lestaatialaisissa saarnoissa. Yhessä osassa met saima kuunela Davidin oman kirjotetun saarnan missä olit lestaatialaiset etumerkit. Ryhmä Surunmaa essiinty kans.
Tukholmassa päivä vietethiin flaunnostamisella Kaupunkintalola ja juhlapuhheela Ruth Forsströmiltä, joka samana päivänä vuosikokkouksen päivänä valithiin uueksi puhheenjohtajaksi Tornionlaaksolaisile Tukholmassa. Tornionlaakson kansankorkeakoulula Mataringissä nostethiin flaku ja Carina Henriksson ja Roger Norén mysiseerasit ja kiitit Meänmaan föreninkin puhheenjohtajaa Bengt Pohjasta, joka nyt jättää istuimen.
Kierunasta laivlähätethiin lastenkirjan lukeminen meänkielelä tänä juhlapäivänä ja moni kirjasto huomautti juhlimista. Sosiaalisissa meetioissa liputethiin Tornionlaaksolaisten päivänä. Moni kunnioitti ommaa takustaa ja tunsi tänäpäivänä erityistä ylpeyttä ja iloa omasta kuulumisesta.
Kierunasta laivlähätethiin lastenkirjan lukeminen meänkielelä tänä juhlapäivänä ja moni kirjasto huomautti juhlimista. Sosiaalisissa meetioissa liputethiin Tornionlaaksolaisten päivänä. Moni kunnioitti ommaa alkuperrää ja tunsi tänäpäivänä erityistä ylpeyttä ja iloa omasta kuulumisesta.
Meänkielentänny Märta, Karin ja Linnéa Nylund
