Kati Dimiter-Taikon oon päätoimittaja uuele avisille MinoritetsNytt joka esittää Ruottin viien kansalisen minuriteetin asioita.
Uusi kylttyyrimakasiini netilä oon julkasemisen ovela. MinoritetsNytt antaa lukioile maholisuuen löytää artikkeliä Ruottin viielä kansalisilla minuriteettikielilä.
– Met tulema kans tarkasthaan ja valvomhaan kunka perintheeliset meetiat kirjottava meän kansalisista minuriteetistä, sannoo Kati Dimiter-Taikon, päätoimittaja ja vastuulinen ulosantaja.
– Meilä oon ennen ollu roomilainen nuorten makasiini, Le Romané Nevimata. Se tuli ulos neljä kertaa vuessa paperimuossa. Met alotimma sen 2007 ja silloin ei ollu monta makasiiniä meän minuriteetiltä ja minuriteetistä ja vielä vähemän kirjotettu romani chibilä.
Tarkotus silloin oli ette roomit kirjottava roomista ja tuova esile esikuvia omasta minuriteetistä, selittää Kati. Muuten se oon tavalisempaa ette ihmiset ulkoapäin kirjottava roomista.
Avisi missä oli nuorten sisältöä oon ollu levola vuesta 2014. Nyt se alkaa uuesti mutta nyt sillä oon kohteryhmä joka kattaa kaikenikäsiä. Ja se tullee olheen tikitaali ja ulettua kaikile – ja muuttaa nimen uutheen MinoritetsNytt (www.minoritetsnytt.se).
– Minun innostus silloin niinku nyt oon ette vaikka met asuma Ruottissa ja puhuma ja luema ruottia meilä oon oikeus lukea omila kielilä.
Kati oon ennen ajanu kielenelvytysprujektiä roomilaisile perheryhmile Tukholmassa ja pallaa kielikysymykselle.
Suunitelma ette panna käynthiin avisin uuesti alko kytöhmään viimi kevväinä ja uuela toimitusryhmälä missä oon jäseniä kymmenenvuotihaista pääle seittemänkymmenen ikäshiin, sisältö laajenee, kulttuuri ja uutiset kulmakivinä.
Ensi alusta kaikki artikkelit oon ilhmaiset.
Avisi niinku se oli vuona 2010. Silloin fuukkys oli roomit ja romani chib.
– Met halvama kans kirjottaa toisile neljäle kansaliselle minuriteetile ja kirjottaa niistä ja kans kirjottaa artikkeliä lukijoile jokka ei kuulu mihinkhään minuriteettiryhmään. Met halvama samala jakkaa vähän kriitilisiä ajatuksia ja huomautta mitä minuriteettikysymyksiä yleisö ottaa ylös meetiassa. Oonkos net myötä eli vasthaan? Mitäs net kirjottava justhiins meän minuriteetistä?
Kati selittää ette toimitus halvaa nostaa esile hyviä puolia jokasessa minuriteettiryhmässä.
– Mutta met häymä kans muistuttaa toisia miksi meitä viittä luokitelthaan kansalisiksi minuriteetiksi. Sehään johtuu siittä ette meilä kaikila oon tummaa mennyttä aikaa ko meiltä viethiin meän kieli, meitä oon kovasti sorrettu ja met olema menettänhee meän kulttuuriperinön. Sen tummanki häätyy valasta.
Kati oon opettaja kunnalisessa koulussa Tukholmassa ja sillä oon hyvä tieto oppimateriaalista mitä käytethään tänäpäivänä.
– Oppimateriaali peruskoulussa sisältää suurin piirthein vain valituita rusinoita meän kansalisista minuriteetistä.
Tumma puoli missä valtio oon ollu ajamassa hänen ruottintamisprosessissa ja asimileerinkipolitiikassa haluthaan peittää. Tässä makasiini MinoritetsNytt saattaa tehhä eroa.
Monta artikkelia julkasthaan minuriteettikielilä ja ruottiksi.
– Ensimäinen numero syksylä tullee olheen hyvin monipuolinen. Siinä oon tikitaalinen taitenäyttely, kröönikka jonka seeninasettaja oon kirjottannu, artikkeli konferensistä Kieliraatissa, vaimosuurista, tornionlaaksolaisten juhlimisesta 15 heinäkuuta….
Susanne Redebo
Nootti: Avisin löytää sivusta minoritetsnytt.se
