Warning: Undefined array key "status" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 293

Warning: Undefined array key "subscription" in /srv/users/str-t/apps/str-t/public/wp-content/plugins/cookie-notice/cookie-notice.php on line 296
Eneemistö meänkielen opiskelioista oon nuoria vaimoja – STR-T

Eneemistö meänkielen opiskelioista oon nuoria vaimoja


– Meänkieli pyssyy kyllä tallela vaikket sie sitä joka päivä käyttäskhään, sannoo Anders Emanuelsson. Hään oon meänkielen opettajanna Uumajan yliopistossa ja antaa tässä vielä kiehleen joitaki neuvoja.

Anders Emanuelsson oon itte asiassa Uumajan peruskouluissa suomenkielen ja meänkielen opettajanna ja syntynny Kiirunassa. Menheenä kesänä Uumajan kunnasta otethiin hänheen kontaktia ja pyyethiin häntä ottamhaan yliopiston opiskelioitten meänkielen opetus kans.

Syksyn meänkielen alkeiskurssile, joka sisältää 7,5 pisteen opinot, haki yli puolitoistasattaa opiskeliaa ja heistä 80 otethiin myötä. Nytten oon tilane, ette heistä oon vielä följyssä viitisen kymmentä.

– Monet alotit etäkyrssin innokhaasti, mutta sitten varhmaan huomasit sen vievän paljo aikaa. Se ette vielää oon följyssä viitisen kymmentä oon kyllä hyä saavutus, koska monesti kato tämmösissä kyrsseissa oon vielä suurempi, kertoo Anders.

Opetusta annethaan kymmen tuntia viikossa.

– Kaikila meän oppihlaila oon kytkentä Tornionlaaksoon, mutta heän tiot meänkielestä vaihteleva varsin paljo.

Lukumäärä Aikilleksseen kantapäännä

Osa oppihlaista taaplaa opiskella menheen. Toisila kieli suijuu niin, ette heile kyrsi oon tärkeä vain muo’olisten pistheitten saamisseen jatko-opintoja varten.

Oppihlaat oova eri puolilta Ruottia ja usseimat heistä vaimoja ja nuoria. Useat oova justhiin lopettanheet lukiion (gymnasiet). Keski-ikä oon reilustikki alle neljänkymmenen.

Moneet Andersin oppihlaista oova tornionlaaksolaisesta koista ja freistaava korjata, mitä oova meänkielestä kaottanheet.

Mikäs oppihlaile oon vaikheinta?

– Aivan selvästikki se oon ääntäminen. Vukaalithaan istuva meänkielessä aivan erhiin laihiin suussa ko ruottin kielessä ja etenki ääntiöparit eli diftonkit tuova haastheita.

Sie freistaat saa’a meänkieltä säilymhään; piäkkös sie tätä tärkeännä kielen säilymisele?

-Kyllähään tämä tärkeätä oon. Mie een silti piä itteä minkhäänlaisenna lähettilhäännä, vaikka mie piänki minun roolia tärkeännä. Tällä mitä mie tehen oon suuri merkitys meänkielen elpymisele (revitalisering). Tämä oon minun panos siihheen.

Andersilla oon ollu meänkieli vähän kesannolla aina siittä asti ko hänen äiti nukku pois. Hään oli suomalainen ja puhu suomea ja meänkieltä sekasin Andersin isän kanssa, joka puolesta ilmasi itteehään ruottila ja meänkielelä.

Pitäkää kieli elossa!

Nykyhjään Andersilla ole kethään, jolle puhua meänkieltä kotipuolessa. Sama homma se oon monila muilaki tornionlaaksolaisila tutkioila. Mutta hänen mielestä toivoa silti oon. Meänkielen mennee pittää elossa monela tappaa: meän raatiota kuuntelemala, menemälä STV:n arkisthoin, mysiikkia kuuntelemalla (esim. Norrlåtar), kattelemalla filmiä, puhelimessa praataamalla ja vaikkapa pistäytymällä Tornionlaaksossa sukulaisten ja tuttavien tykönä praataamassa.

Meänkieli ole vielä mikhään normitettu (standardiserat) kieli. Kielessä oon eri variantteja ja opitut sanat riippuva paljo siittä, missä oon kasunnu. Tämä oon tietysti melkosen haastavaa ylopisto-opettajale.

– Niin hopusta ko sie alat kirjottaa sana- ja kielioppikirjoja ja alat opettaa kieltä, tullee kysseesseen kielen normittaminen. Ja siinä hommassa häätyy olla johonmukanen ko muuten sie plokkaat vain kielen loppuja ja sanoja sieltä sun täältä. Mie en kuitekhaan halvaa mennä niin pitkäle, ette mie sanosin gällivaaralaisile, ette ”ei, nytten tet häävyttä antaa perhiin, ei nuin voi sanoa”.

Yksi kirja kyrsiplaanissa

– Kyrssin kirjalisuuslista oon lyhy. Se sisältää vain yhen kirjan: Nylundin sisarusten kirjan Meänkieli.

Menneekös se oppia meänkieltä yksiksseen tuon kirjan avula?

– Kirja oon hyä, mahottoman hyä sanakirja, mutta sie tarttet jonku sinua opastamhaan. Kirjan tekstit oova aivan opiskelun alkhuun melko vaikheita.

Anders kertoo, ette opetuksessa tarvithaan yliopisto-opetuksseen passaavia yksinkertasia työ- ja oppikirjoja. Lastenkirjoja oon, mutta nethään ei kielioppia käsittele.

Net jokka halvaava käyä yliopiston meänkielen alkheiskyrssin joutuva oothaan sykssyyn 2016 ja jopa kevhäässeen 2017. Tämä johtuu siittä, ette meänkielen aineopettajien koulutus siirtyy tulevanna syksynä Tukholmasta Uumajhaan. Muutos viepii aikansa heiltä, jokka oova siinä följyssä.

Meänkielensi Matti Junes