Ledamöter i kyrkomötet 2014-2017. Stefan Aro,204
Stefan Aro näkkee paljon puutetta meänkielisissä käänöksissä mitä viranomhaiset tillaava erilaisista toimistoista. Kuva: Ruottin kirkko
Meänkielenkääntäjistä oon puute. Siksi suunitelhaan käänöskoulutusta Matarinkhiin millä oon haaroja Suomessa ja Norjassa.
-Monta käänöstä mitä mie olen nähny, mikkä oon olhee kytketty eri laitokshiin oon olhee kelvottomia, sannoo Stefan Aro, prujektijohtaja Samverkansplattform för minoritetsspråk på Nordkalotten (Yhteistyöpetusta vähemistökielile Pohjoiskalotilla).
Suunitelma esitutkinthoon käänöskoulutuksele tehhään yhessä norjan Kainuun instityytin ja Oulun yniversiteetin kans ja oon merkittävä osa yhteistyöperustasta mihinkä Interreg Nord oon myöntäny rapea kaks miljoonaa. Perustan tarkotus oon ette lisätä yhteistyötä kolmen pohjoismaan keskelä, mikkä painiva samalaisitten ongelmitten kans mikkä liittyvä meänkiehleen ja kväänin kiehleen. Oulu oon kans ainua laitos Pohjoismaissa mikä tekkee tutkimusta meänkielestä.
Hilde Skanke eustaa yhtheistyössä Norjan Kvensk instituttiä. Valokuva: Ruijan Kaiku
Niina Kunnas Oulun yniversiteetistä oon myötä prujektissa. Valokuva: Heidi Niemelä
Kauon oon puhuttu puutheesta meänkielenkääntäjistä jokka saattava auttaa virastoja, kuntia, rekiuunia ja olletikki förlaakia. Kääntäjitten seurassa oon tänäpäivänä moni vanhempi pansunääri samala ko iso osa töistä virastoja kohthaan tehhään toimistoissa missä oon puutheelista tietoa.
– Met saima jo vuosi aikaa nähhä joitaki työpruuia missä yks kunta oli keskelä hankintaa – ja siinä oli paljon vaila laatussa. Se tuntu siltä ette joku olis leikkiny meänkieltä. Ihmisethään hyöyttävä ittensä tästä!
Tämä huomaaminen anto ajatuksia miltä kääntäjäntilane näyttää Pohjoiskalotilla.
Minuriteettilaki jällaa kaikissa maan kunnissa niin kaikki häätyvä joskus käyttää meänkielisiä käänöksiä. Hallintakunnila oon erityinen vastuu, koska laki oon vahvempi sielä, mutta net kans käyttävä toimistoja isossa määrin näile töile. Sen lisäksi oon Sveriges Radio (Ruottin Raatio), SVT (Ruottin Teevee), UR (Koulutusraatio), Tornionlaakson teatteri, Folkhälsomyndigheten (Kansanterhveysvirasto), Skolverket (Kouluvirasto)… Listan saattaa tehhä pitkäksi.
Mataringin kunta oon pääomistaja Interreg-prujektile joka oon kytketty kääntäjäkoulutuksheen.
– Etu tässä esitutkimuksessa oon ette met saatama rakentaa verkostoa ja kehittää pätevyyttä omassa osastossa kunnassa mihinkä met suunittelema Kielikeskuksen. Tämän prujektin kautta met saama hyvvää voimaa ja yhtheyttä Norjan ja Suomen kans.
Mitäs tapahtuu nyt?
– Met meinaama tehhä esitutkinon 19 kuukauen aikana ja kartottaa kääntäjätilantheen Ruottissa ja Norjassa. Tutkijoita Oulun yniversiteetissä auttava meitä kartotuksessa.
Se tullee näyttämhään kukka käyttävä kääntäjiä, mutta kans mikkä henkilöt saattava auttaa siinä. Haastatteluja ja enkäättiä tullee olheen pohjana kehityssuunitelmale joka valmistaa käänöskoulutusta. Prujekti valmistuu 31 lokakuuta 2021.
Koskas sie uskot ette käänöskoulutus pääsee käynthiin?
– Nyt alkaa tulla hoppu. Net jokka tänäpäivänä tekevä käänöksiä, alkava käyhmään vanhaaksi ja met tarttema ottaa taltheen heän kompetensin.
Tornionlaakson Kansankorkeakoulusta Mataringissä saattaa tulla Kielikeskus meänkielele ja nyt rakenethaan verkostoa siihen. Valokuva: Tornionlaakson Kansankorkeakoulu
Tohimakos sanoa 2022?
-Jos Kielikeskus tullee totheen 2022, niin varhmaanki. Tornionlaakson Kansankorkeakoulu oon hyvin pusitiivi siihen ja se oon tärkeä ovi meile.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
