Taitehalli Tornionlaakson rakentaminen lähenee. Tavote oon ette rahotus oon valmis ensimäisen kvarttaalin aikana 2022. Valokua: OOPEAA
Rakentaminen Taitehalli Tornionlaaksoa Vittaniemessä/Risuddenissä oon joutunu jonkulaisseen Moment 22-tilantheessen.
– Met tykkäämä ette Mataringin kunta pitäs alkaa rakentamhaan infrastryktyyriä ette ihmiset näkevä ette tapahtuu jotaki, niin sitte tuleva viimiset rahamiehet sinne, sannoo alkhuunpania Gunhild Stensmyr.
Mataringin kunta, heän puolelta, oottaa ette rahotus pittää olla kokohnaans valmis ennenko net paneva lapion maahan.
Vittaniemessa Mataringin ja Haaparannan välilä luohaan elämää vanhassa seuussa. Paitti näyttelyjä taitehallissa tullee olheen kauppa, ruokapaikka ja aula ohjelmatehtäville ja konferensile.
Taitehallin kotisivula seisoo: ”Gunhild Stensmyyrilä oon visio ottaa kotiseuun ja tavaramerkin Tornionlaakso mailmanlaajale markkinalle. Tavote oon korkealaatunen kansainvälinen taitehalli, kylttyyrinen keihäänterä millä oon iso ekonoominen merkitys alueen mailmanlaajale kasuamiselle”.
Gunhild oon tehny työtä prujektin kans yli kymmenen vuotta ja kapitaali oon kasunu syrjää myön. Marraskuussa 2021 prujekti sai esimerkiksi miljoonan kruunun lahjotuksen Barbro Osherilta.
– Kapitaalin nostaminen oon se mikä ottaa aikaa. Meilä oon meininki saa rahotuksen valhmiiksi ensimäiselä kvarttaalila 2022, sannoo Gunhild Stensmyr.
Gunhildillä oli joulukuussa kokous muunmuassa Mataringin kunnanjohtajan Tomas Mörtbergin, kans.
– Met häymä lisätä vauhtia ja tarttema vetoapua kunnasta. Nethään saava kylttyyritalon aivan ilhmaisesti ko net vain menevä sisäle infrastryktyyrilä niinku vesi, fiiperi ja viemäri.
Lissää kaheksan miljoonaa
Lupaus ette auttaa infrastryktyyrin kans oon annettu kunnalta joka räknää ette se tullee maksamhaan suunile 8 miljoonaa.
Taitehalli Tornionlaakso suunittellee kans reilua avustusta Kasuamislaitoksesta ja Rekiuun Norrbottenista loppujen lopuksi.
– Met olema tähän saakka saahnee kokhoon 25 miljoonaa 50 miljoonasta koko prujekthiin, sannoo Gunhild.
Puurakenus joka oon alueen syän sisältää 1500 kvm. Suunittelu minkä takana oon konsylttifirma Sweco sannoo ette rakentaminen tullee maksamhaan suunile 45 miljoonaa.
– Kaikki joittenka kans mie puhun sanova ette se ei tule maksamhaan niin paljon. Piiain 35 -36 miljoonaa. Nyt met häymä istua arkitektin Ansi Lassin kans, arkitektikontturi OOPEAA- asta ja alottaa oorninki suunittelua, valita tavaraa jne. Ja saa paikalisen rakenusliikheen räknäähmään kostanukset.
Gunhild tuntee tukea Mataringin kunnalta mutta huomaa samala passiviteetin mikä ei eistä prujektiä.
– Mitä jokku piiain ei käsitä oon ette Taitehalli Tornionlaakso oon yleisölle. Meilä tullee olheen paljon toimintaa ja ihmiset saattava vaikuttaa sisältöä, millä aktiviteetilä taitehalli täytethään.
– Ko tullee sisäle rakenukseen niin pittää tuntua ette oon niinku astua värsthaan, eikä palatsiin. Ei, plywoodseinät ja puulaattiat pitävä olla, sie häyt saattaa naulata laattihaan, seihniin ja kathoon…. Täynä elämää ja liikkumista joka paikassa. Hunteeraa kunka paljon tornionlaaksolaisia selityksiä met saatama tua näkyville täälä!
Eustajia Mataringin kunnasta oon tehnee selvän ette net oottava ette kaikki rahotus pittää olla ratkastu ennenko net alkava tekheen työtä infrastryktyyrin kans. Mutta Gunhild halvaa ette kunta pannee lapion maahan ennen sitä.
– Mie tykkään ette kunta saattaa panna alkhuun ko net kuitenki häätyvä lisätä kylän infrastryktyyriä, viemärit ja uuen puhistuslaitoksen.
Oottava vihriäistä valoa
Tomas Mörtberg, kunnanneuos Mataringissä, sannoo näin:
– Kaikki rahotus pittää olla järjestetty ennenko met panema lapion maahan uuele infrastryktyyrile. Jos met tekisimmä sen ennen niin oon riski ette muut vaatisit sammaa meiltä.
Mataringin kunta häätyy rakentaa uuesti viemärilaitoksen ko se ei tänä päivänä hallitte 100 -150 lissää henkilöitä Vittaniemessä.
Tomas Mörtberg sannoo ette hään uskoo prujekthiin ja tullee auttamhaan rahotuksen kans ottamalla yhtheyttä Göran Perssonnin kans joka oon LKABn puhheenjohtaja.
– Meän kunta oon lähättänny niin paljon ihmisiä LKAB:hen 50-luvulta asti ette nyt met tykkäämä ette oon takasimaksamisaika.
Tomas korostaa ette kylttyyrityrismi tullee olheen aina tärkeämpi tienastilähe Tornionlaaksole.
– Mie olen muuttanu mieltä Taitehalli Tornionlaaksosta jälkhiin ko mie olen käyny opintomatkala Bilbaossa ja vierailu Guggenheimmuseossa.
Bilbao oli ennen raskas laivatehaskaupunki mutta tänä päivänä Guggenheimmuseo tuottaa paljon enämpi ko mitä kaikki laivatehthaat tehit entisseen aikhaan.
– Emmä met saa raskhaita tehthaita eli terästehthaita tänne Tornionlaaksoon, niin mie uskon varmasti ette Taitehalli Tornionlaakso saattais olla antosa, sannoo Tomas Mörtberg.
Susanne Redebo
Lissää taitehallista:
Juttu SVT Kultur:issä taitehallissa 24 janyaari
