Tornionlaakson kylttyyri uuessa kursissa kansankorkeakoulussa


Sanna Vähäkankhaala oon eesvastuu kursile ” Ruanjalostus, jahti ja kalastus”

 

Kursi kestävälle elämänmallile, missä uuestikäyttö, ruokatavaran jalostus, jahtieksaami ja kalastus oon nurkkakivet, alkaa Tornionlaakson kansankorkeakoulussa Mataringissä syksylä. Täälä oppilhaat saava tutustua tornionlaaksolaisheen kylttyyhriin.

– Met käänymä kaikile jokka hunteeraava muuttaa elämää, eli piiain vain pienen osan siittä, sannoo kursin opettaja Sanna Vähäkangas.

Innostus ottamhaan taltheen resyrsiä mitä luonto antaa, oon pääsuhte kursila ”Ruanjalostus, jahti & kalastus”, joka riittää tärmiinan.

Kursin kuvauksessa oon: ”Sie saat esimerkiksi maholisuuen ottaa jahtieksaamin ja oppia monenlaisia kalastustekniikkiä. Sie saat tietoa syötävistä kasvista luonossa ja monta mallia kunka jalostaa lihhaa, kallaa, marjoja, fryktiä, sieniä, vihaneksiä ja kasvia. Sie saat kans oppia kunka saatat hunteerata uuestikäyttöä kotona ja kunka sie tehet helpompaa vaatheen ja muun tavaran korjua. Sie saat työkalut mitä sie tarttet ette kehittää kestävän elämänmallin missä sie itte päätät kunka paljon ittehuushollia sie käytät.

Osa koulutuksesta oon raakaaihneitten jalostus, siittä mitä luonto antaa. Valokuva: Tornionlaakson kansankorkeakoulu.

Teoriita varvathaan praktiikala.

– Meilä oli kursi joku vuosi aikaa minkä nimi oli ” Kestävä elämä”. Mie sain tehtävän ette tehhä kursin vielä enämpi up to date, selittää Sanna.

– Ittetoihmeentulohään oon nyt mallissa ja ette ottaa halthuun luonon raaka-aihneet, käyttää uuesti ja ostaa käytettyä.

Kelles tet käänyttä?

– Kaikile jokka hunteeraava muuttaa elämää, piiain pienen osan siittä, ei tartte mennä niin kauas ette kokohnaans itte tullee toihmeen. Sitä oppii esimerkiksi tekheen pieniä fiksauksia hopusti kotona, niinku korjata reikiä tröyjyissä ja parsia villasokkuja, Mööpeliä saattaa kans helposti raikastaa.

Kursi oon yhen tärmiinan ja siihen seuraa jatkokursi kevväilä 2023. Sen nimi oon ”Ruanjalostus, kala ja kryyimaa.”

– Sillon hunteerinki oon ette valmistaa kryyimaan kesäksi, kunka sitä esimerkiksi kylvää etua sisälä ja kunkas sitä onnistuu vasittuin vasittujen vihaneksitten kans.

– Justhiins se viimiseksi mainittu saattaa olla haaste täälä Tornionlaaksossa klimaatin vuoksi. Meilä vaatii vähän enämpi valmistamista ko etelässä ette sa hyvän saon ulkona.

Syksyn kursissa tet painatta erityisesti ”Tornionlaakson kylttyyriä”

– Se momentti tullee seuraahmaan koko koulutusta. Kursi oon siotettu Tornionlaakshoon ja kaikheen mitä met tehemä täälä; kieli, jahti, kalastus ja ruanlaitto oon kans osa meän kylttyyristä.

Issoin osa kansankorkeakoulun oppilhaista tullee muista osista maassa.

– Monela jokka ei asu täälä pohjolassa oon epäluuloa elämästä Tornionlaaksossa. Met halvama muuttaa sen kattanon ja näyttää ette ei ole aivan skuutteria ja lunta täälä ylhäälä, mitä sitä usseen saapi kuula.

Kunkas monta oppilasta tet otatta sisäle?

– Meän tavote oon vähhiintään kakstoista syksyn kurssiin, mutta piiain lähemäs 20?

Syksyn kursissa net oppilhaat jokka halvava, saattava ottaa myös jahtieksaamin.

– Met kehotamma sitä, siksi ette jahti oon osa ruan tiestä mettästä pöyäle.

 

Susanne Redebo

Linkki kurssiin ”Ruanjalostus, jahti ja kalastus”