Terje Raattamaa: Privat foto
Ruottin Kväänit – Lantalaiset ja Kvenlandsförpynti kuttuva viettämhään Kvääninkansan päivää 16 maaliskuuta Kierunassa. Histuurianprofessori Dick Harrison pittää luenon kväänitten histuuriasta ja Björnar Seppola selittää flakupäivän histuurian. Elävästä mysikistä vastaa Bo Lindberg.
Kunkas tunnetut oon kväänit ja kvääninkansan päivä Ruottissa?
-Kväänit ei ole niin tunnetut niinku met halvaisimma. Se oon kiitos siittä ette meänkieli oon tunnustettu minuriteettikieli mikä tekkee ette meitä nähhään yhessä Svenska Tornedalingars Riksförbundin, STR-T:n kans. Kvääninkansan päivää vietethään enämpi Norjassa missä oon kaks kvääninmaanförpyntiä, sannoo Terje Raattamaa, puhheenjohtaja Föreninkissä Svenska Kväner – Lantalaiset ja varapuhheenjohtaja STR-T: ssä.
Kukkas net oon jokka kattova ittensä kvääniksi?
-Se oon moni jokka kattova ittensä kvääniksi ja niitä saattais olla enämpiki niitten seurassa jokka sanova ittensä tornionlaaksolaisiksi, mutta se riippuu siittä ette hyäksyä uuen kattanon minuriteetin histuuriasta. Mutta tärkein ei ole miksikä sitä kuttuu ittensä, meänkieli oon yhtheinen ja sittoo meät yhtheen, meinaa Terje.
Suunile 150 000 ihmistä kuuluu minuriteettiryhmään tornionlaaksolaiset, lantalaiset ja kväänit Ruottissa ja suunile 100 000 kattoo ittensä kvääniksi Norjassa. Terje meinaa ette tornionlaaksolainen Ruottissa merkittee ensiksi net jokka asuva jeokraaffisessa alueessa Tornionlaakso. Kväänit ja lantalaiset asuva Malmikentilä ja Suomen ja Norjan puolela.
-Sitä saattaa sanoa ette kväänit oon meän esi-isät 800-luvulta saakka mutta ette se merkitys oon unehtunnu ja sen siihaan oon sanottu lantalaiset ja sen jälkhiin tornionlaaksolaiset.
Kvääniläisen minuriteetin histuuriasta riielhään sillon tällön akateemisten ja amatööritutkijoitten keskelä ko kirjotettuja lähtheitä puuttuu. Mutta histuurikkeri Dick Harrissonin jälkhiin kväänit ja niin sanotut pirkkalaiset olit sammaa kansaa. Sopimuksen jälkhiin Tälge Husissä vuona 1328, pirkkalaiset sait oikeuen asua ja toimia pohjas osassa Ruottia. Kuninkas Magnus Eriksson vahvisti sopimuksen 16. maaliskuuta 1340. 2013 niin Ruottin ko Norjan kväänit, päätit järjestää flakupäivän 16. maaliskuuta ja kuttua sen Kvääninkansan päiväksi.
Met tarttema enämpi tutkimusta ette meän histuuria tullee näkyväksi. Tämä vailinki siittä tekkee ette meät tehhään näkymättömäksi minuriteettinä. Met toivoma ette työ Tottuus- ja sovintokomisuunissa kväänile, lantalaisile ja tornionlaaksolaisile auttaa meitä tässä asiassa. Met kuttuma itteä unheutetuksi ja hiljaseksi kansaksi.
-Kvääniläisele minuriteetile, jahti- ja kalastusoikeuet oon tärkeät, mutta kans kieli ja kylttyyri, meinaa Terje Raattamaa.
-Kylttyyri sisältää oikeasthaan kaiken, esimerkiksi käsityön, vanhaanaikhaiset työmallit ja jahin ja kalastuksen.
Kväänitten oma flaku, ”Aurinkonkukka”, oon aurinkonkukka sinisen taustan eessä. Sympooli oon lähtösin kvääniläisestä maalaiskansan perintheestä ja oon saanu inspirasuunia jahtiasseista, kruutisarvista, meluista, tiuhtoista, veittistä ja monesta muusta käyttöesintheestä.
Kvääninkansan tapahtuma 16. maaliskuuta oon Kylttyyritalossa Aurora, Kierunassa, Kaamoshuohneessa kello 16.
Teksti: Karin Skoglund
Käänös: Linnea Nylund
